Helsingin kaupungin selvitys tuotti arvokasta tietoa uhanalaisista luontotyypeistä

Helsingin kaupunki kartoitti uhanalaisten ja silmälläpidettävien luontotyyppien määrää ja laatua vuosina 2017−2020.
Valokuva Hältingträskin metsälammelta. Kuva Esa Lammi.

Helsingin kaupunki kartoitti uhanalaisten ja silmälläpidettävien luontotyyppien määrää ja laatua vuosina 2017−2020. Kartoitus kohdistui Helsingin manneralueelle ja 45 saareen. 

Selvitys tuotti arvokasta uutta tietoa Helsingin luontotyypeistä ja niiden tilasta. Uhanalaisten luontotyyppien esiintymiä löydettiin yhteensä noin 450 hehtaaria ja silmälläpidettävien luontotyyppien esiintymiä noin 100 hehtaaria. Esiintymät ovat tyypillisesti pienialaisia ja niiden koon keskiarvo on alle puoli hehtaaria. Tiiviisti rakennettuja alueita lukuun ottamatta uhanalaisten ja silmälläpidettävien luontotyyppien esiintymiä on varsin tasaisesti eri puolilla Helsinkiä viheralueilla sekä rannikolla ja saaristossa. 

Äärimmäisen uhanalaisten luontotyyppien esiintymistä valtaosa on perinnebiotooppeja eli pieniä niittyjä ja ketoja, joista osa vaatii säilyäkseen hoitoa, kuten niittämistä tai laidunnusta. Kartoituksessa löytynyttä erittäin uhanalaista luontoa edustavat monet lehdot ja suot, kuten ruoho- ja lehtokorvet. Vaarantuneiden luontotyyppien esiintymistä pääosa oli lehtoja, soita, vesiä sekä rannikon luontotyyppejä. 

Esiintymien rajaamisen lisäksi niillä selvitettiin niin sanottu edustavuusluokka, joka kuvaa kohteen ekologista laatua. Esimerkiksi lehtoja Helsingissä on hyvin runsaasti, mutta niiden edustavuus on yleensä kohtalainen tai heikko muun muassa kulumisen tai vieraslajien vuoksi. Mantereella myös muiden luontotyyppien esiintymät ovat tyypillisesti korkeintaan kohtaisen edustavia. Saariston kohteista valtaosa on sen sijaan edustavuudeltaan erinomaisia tai hyviä. 

Manneralueelta ei kartoitettu kangasmetsien ja kallioiden luontotyyppejä. Suojelualueiden tai luonnonsuojeluohjelman alueiden kohteita ei pääsääntöisesti inventoitu. 

Kartoituksessa selvitettiin myös vieraslajien esiintymistä. Mannerkohteissa yleisin vieraslaji oli jättipalsami, saaristossa kurtturuusu. 

Suomen noin 400 luontotyypistä lähes puolet on arvioitu uhanalaisiksi koko maassa. Etelä-Suomessa uhanalaisten luontotyyppien osuus on 59 prosenttia. 

Kohteet julkaistu Luontotietojärjestelmässä 

Kartoituksen jatkotyönä kohteet luokiteltiin kolmeen arvoluokkaan luontotyypin uhanalaisuuden ja kohteen edustavuusluokan perusteella. Arvokkaimpaan luokkaan kuuluvat uhanalaisten luontotyyppien kohteet, joiden edustavuus on erinomainen tai hyvä. Näitä kohteita on aineistossa noin 390 kappaletta. 

Kartoituksen kohteet on tallennettu Luontotietojärjestelmään. Tiedot ovat tarkasteltavissa Helsingin Karttapalvelussa https://kartta.hel.fi(Linkki johtaa ulkoiseen palveluun) aineistopuun kohdassa Ympäristö ja luonto, Luontotyyppiaineistoja, Uhanalaiset ja silmälläpidettävät luontotyypit. Aineistoa käytetään pohjatietona maankäytön, luonnonhoidon ja luonnonsuojelun suunnittelussa.