Kaikista lihanäytteistä tutkittiin salmonellabakteeri ja osasta EHEC-bakteeri. Selvityksessä oli mukana 63 ravintolaa, joista näytteitä otettiin yhteensä 120.
Tutkituista 44 suomalaisesta lihanäytteestä ei todettu salmonellaa. Yhdessä ulkomaisessa lihassa todettiin salmonellaa. Salmonellapositiivinen näyte oli raakaa pakastebroileria, jonka alkuperämaa oli Puola. EHEC-bakteeria ei todettu.
Ravintoloista lihojen jäljitettävyys oli kunnossa 74 prosentissa (A-arvio). Pieniä puutteita (B-arvio) oli 10 prosentilla. C-arvion (Korjattava) sai 16 prosenttia ravintoloista. Lihojen alkuperämaan ilmoittaminen oli kunnossa 55 prosentilla ravintoloista. B-arvion sai 24 prosenttia ja C-arvion 21 prosenttia. Ravintoloille, jotka saivat C-arvion, annettiin korjauskehotus. Uusintatarkastuksilla todettiin, että toimijat olivat korjanneet todetut epäkohdat pääosin hyvin, sillä suurin osa (89 %) sai arvioksi A:n tai B:n.
– Valvontaprojektin perusteella jäljitettävyydessä ja elintarvikkeista annettavista tiedoista on vielä parannettavaa. Elintarvikealan toimijalla on vastuu elintarvikkeiden jäljitettävyydestä ja elintarvikkeista annettavista tiedoista. Myös kypsennyslämpötilojen hallinta ja huolellinen käsittelyhygienia ovat tärkeitä asioita muistaa, jotta ruokamyrkytysriskiä voidaan pienentää. Esimerkiksi siipikarjanliha tulisi kypsentää yli +75 °C:een ja muut lihat yli +70 °C:een, jotta taudinaiheuttajat kuten salmonella tuhoutuvat, toteaa elintarviketarkastaja Maarit Lähdesmäki.
Elintarvikevalvonta tarkastaa elintarvikkeiden jäljitettävyyttä ja niistä annettujen tietoja sekä hygienia-asioita säännöllisesti. Ravintoloiden tarkastuksien tulokset ovat nähtävillä oivahymy.fi -sivustolla.
