Henrik Meinander (s. 1960) on filosofian tohtori ja Helsingin yliopiston historian professori. Hänen laaja-alainen tieteellinen tuotantonsa on kohdistunut erityisesti 1800- ja 1900-luvun Suomen ja Pohjoismaiden historiaan, joiden aloilta hän on julkaissut poikkeuksellisen monipuolisesti.
Henrik Meinander väitteli tohtoriksi Helsingin yliopistosta vuonna 1994 ja kolme vuotta myöhemmin hänet otettiin dosentiksi sekä Helsingin yliopistoon että Åbo Akademiin. Vuodesta 2001 alkaen hän on ollut Helsingin yliopiston historian professori ruotsinkielisessä oppiaineessa. Meinander on työskennellyt myös Mannerheim-museon intendenttinä vuosina 1991–1997 ja Tukholman Suomi-instituutin johtajana vuosina 2001–2002. Hän on ollut Ruotsin kuninkaallisen tiedeakatemian jäsen vuodesta 2002, Suomen Tiedeseuran jäsen vuodesta 2003 ja Svenska litteratursällskapet i Finlandin puheenjohtaja vuosina 2017–2023. Vuonna 2007 Meinanderille myönnettiin Ruotsin akatemian Suomi-palkinto.
Professori Meinanderin tutkimuksissa ovat tutkijanuran alusta alkaen korostuneet pohjoismaiset näkökulmat. Pohjoismainen urheiluhistoria olikin Meinanderin ensimmäisiä erikoistumisaloja ja myöhemmin hän on laajentanut tarkastelukulmaansa ennen muuta sotahistoriaan, poliittiseen historiaan ja yhteiskuntahistoriaan.
Hänen tieteellinen tuotantonsa on hyvin laaja, ja yksistään vertaisarvioituja tieteellisiä artikkeleita on kymmeniä ja muita tieteellisiä artikkeleita reilusti yli puolensataa. Näiden tutkimusten kautta Meinanderin monipuoliset tulokset ja laaja osaaminen ovat välittyneet tutkijoille Suomessa ja muualla yli kolmenkymmenen vuoden ajan. Silti Meinander on ennen muuta laajojen ja syvällisten monografioiden kirjoittaja: hän on kirjoittanut toistakymmentä tieteellistä teosta sekä toimittanut useita antologioita.
Meinander on myös aktiivinen tieteen popularisoija ja osallistuu julkiseen keskusteluun perustelluilla argumenteilla. Meinander on osallistunut lukuisiin radio- ja televisiotuotantoihin historian asiantuntijana ja siten edistänyt osaltaan historia-alan vaikuttavuutta nyky-yhteiskunnassa.
Palkinnolla halutaan vahvistaa Helsinkiä tiedekaupunkina
Helsingin tiedepalkinto on jaettu vuodesta 1996 lähtien. Palkinnon tarkoituksena on vahvistaa ja tehdä tunnetuksi Helsinkiä tiedekaupunkina. Helsingin tiedepalkinto myönnetään tunnustuksena helsinkiläisen tekemästä tai Helsingissä tehdystä merkittävästä tieteellisestä työstä.
Helsinki jakoi tutkimusapurahoja kaupunkitutkimukseen
Helsingin kaupunki jakoi Helsinki-päivänä myös tutkimusapurahoja 11 tutkimushankkeelle. Apurahojen määrä on yhteensä 73 000 euroa. Apurahat on tarkoitettu ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneille tutkijoille, erityisesti lisensiaattitutkielmien ja väitöskirjojen tekijöille. Apurahoilla tuetaan myös vastaväitelleitä post doc -tutkijoita.
Apurahan myöntämisen perusteina Helsingin kaupunki on arvottanut tutkimussuunnitelman tieteellistä laatua, toteutettavuutta ja tutkimusaiheen merkitystä kaupungille.
Helsingin kaupungin tutkimusapuraha myönnettiin seuraaville hakijoille ja tutkimusaiheille:
- Jenni Erjansola: Lähiluontokiistat osana Helsingin paikallisdemokratiaa
- Johanna Hela: Helsingin varhaiskasvatuksessa olevien lasten infektiosairastamisen vaikutukset lapsiperheiden arkeen
- Laura Horsmanheimo: Haavoittuvaisuuden ja vastarinnan dynamiikka: Seksi- ja erotiikka-alan työntekijöiden itsemäärittelyn mahdollisuudet julkisessa kaupunkitilassa
- Ilia Kravchenko: Urban Heatwave Resilience and Microenvironment Influence: A Comparative Study of Simulated and Actual Apartment Buildings Performance in Helsinki
- Olivia Mahlio: Estimation of the related ecosystem services and potential for biodiversity: Flooding as a resource for biodiversity
- Youngsun Park: Do public values still exist in marketised care? Public values management in long-term care policy for older people
- Sander Ramboer: A study on the City of Helsinki's energy advisory services to housing companies
- Smarika KC: Ageing in the Margins: Understanding Ageing and Well-being of non-European Migrant Women in Helsinki
- Jonathan Terschanski: Urban Hideouts - Understanding Structural Dynamics of Microclimate Refugia in Urban Green Areas
- Jana Turk: On Vulnerabilities, wellbeing and resilience: A case study on religious minority's versatile capacities and coping during and after the covid-19 pandemic in Helsinki
- Meng Xu: Unveiling Urban Lifestyle Patterns and Their Nexus with Urban spatial structure for Climate-neutral urban Planning