”Osallisuudella tarkoitetaan yksilön tunnetta ja kokemusta joukkoon kuulumisesta. Osallisuuden vahvistumisen kannalta on erityisen tärkeää, että oppijat uskovat omiin kykyihinsä vaikuttaa ja olla omistajina oman elämänsä asioissa”, sanoo Heidi Halkilahti, pedagoginen asiantuntija Helsingin kasvatuksen ja koulutuksen toimialalta.
Heidi Halkilahti muistuttaa, että osallisuutta vahvistetaan joka päivä, arjen toiminnoissa, palveluissa ja rakenteissa:
”Päiväkodeissa, kouluissa ja oppilaitoksissa oppijoiden osallisuus rakentuu arjessa muun muassa luokan ja ryhmän toiminnoissa, arvioinnissa ja toiminnan kehittämisessä. Keskeistä on kuulla oppijoiden näkemyksiä, keskustella, rohkaista toimimaan ja vahvistaa heidän uskoaan muutoksiin. Oppijoiden on tärkeää kokea, että heillä on merkitystä ja että he voivat osaltaan kehittää ja vaikuttaa päiväkodin, koulun tai oppilaitoksen arkeen.”
”Osallisuuden kokemus lähtee kohtaamisesta ja meidän onkin tärkeää varmistaa, että jokainen oppija tulee kohdatuksi päivittäin. Osallisuudella tarkoitetaan myös oppijoiden kokemusta asioihin vaikuttamisessa. Toimialallamme on tärkeää vahvistaa käytänteitä ja kanavia, joilla oppijoita kuullaan ja heidän kanssaan käydään keskustelua heitä koskevissa asioissa”.
”Tätä tärkeää työtä edistetään toimialalla suomen- ja ruotsinkielisten palvelukokonaisuuksien tiiviissä yhteistyössä. Osallisuuden, kohtaamisen ja kuulluksi tulemisen kokemukset koskevat jokaista oppijaa kaupungin kaikissa toimipisteissä” toteaa ruotsinkielisen palvelukokonaisuuden osalta osallisuudesta vastaava suunnittelija Kaisa Kamppi.
Osallistuva budjetointi – mahdollisuus vaikuttaa taloudellisen resurssin käyttöön
Helsingin kaupunki on valittu Unicefin Lapsiystävällinen kunta –malliin(Linkki johtaa ulkoiseen palveluun). Mallissa tavoitteena on, että kunta kehittää palvelujaan lapsiystävällisemmiksi ja varmistaa, että lasten oikeudet ja osallisuus kunnassa toteutuvat. Tämä työ haastaa jokaista toimialaa tarkastelemaan vallitsevia käytänteitä ja arvioimaan, miten lasta kuunnellaan ja osallisuutta vahvistetaan.
Helsingissä vahvistetaan lasten ja nuorten osallisuutta tarjoamalla erilaisia kohtaamisen, kuulemisen ja vaikuttamisen paikkoja kunnallisella tasolla. Yhden tärkeän osallistumisen ja vaikuttamisen tavan tarjoaa osallistuva budjetointi. Osallistuvassa budjetoinnissa oppijat otetaan mukaan pohtimaan ja päättämään siitä, miten taloudellisia resursseja tulisi järkevimmin hyödyntää.
Ruuti-raha, RuutiBudjetti ja OmaStadi
Helsinkiläiset oppijat harjoittelevat osallistuvaa budjetointia kolmella eri tasolla: Ruuti-rahan, RuutiBudjetin ja OmaStadin muodoissa.
Oppijat harjoittelevat osallistuvaa budjetointia:
- Ruuti-rahan käytössä koulu- tai oppilaitosyhteisön näkökulmasta
- RuutiBudjetissa oman alueen kehittämisen näkökulmasta
- OmaStadissa koko kaupungin näkökulmasta
Tänä syksynä oppijoilla onkin tärkeitä vaikuttamisen mahdollisuuksia, kun kaupungissa äänestetään RuutiBudjetti- ja OmaStadi-ehdotuksista ja kaikki 12-vuotiaasta alkaen saavat äänestää omaa suosikkiaan lokakuussa.
Helsingissä on myös nuorisoneuvoston vaalit syksyllä, mikä tarkoittaa 13–17-vuotiaille mahdollisuutta päästä vaikuttamaan koko kaupungin tasolla nuoria kiinnostaviin asioihin. Nuorisoneuvoston vaaleihin voi asettua syyskuussa ehdolla ja äänestysvaihe järjestetään marraskuussa.
Aikatauluja
- RuutiBudjetti: äänestys 4.–29.10.2021
- OmaStadi-äänestys lokakuussa 2021
- Nuorisoneuvoston vaalit: Ehdokkaaksi asettuminen 13.-30.9.2021. Äänestys 8.–26.11.2021
Piirros: Minna Alanko
