Helsingissä selvitettiin vuonna 2021 edellisvuotta enemmän ruokamyrkytysepäilyjä

Helsingin ympäristöpalveluiden elintarviketurvallisuusyksikkö teki vuonna 2021 yhteensä 2 582 elintarviketarkastusta.
Elintarviketarkastaja Hanna-Kaisa Mäkelä tarkastuksella. Kuva Lotta Henriksson.

Helsingin ympäristöpalveluiden elintarviketurvallisuusyksikkö teki vuonna 2021 yhteensä 2 582 elintarviketarkastusta. Maaliskuussa ympäristöpalveluille uutena tehtävänä tulleet tartuntatautilain mukaiset valvontatehtävät vähensivät elintarviketarkastusten määrää. 

Elintarvikeyritysten elintarviketurvallisuudesta kertovat Oiva-arviot jakautuivat seuraavasti: oivallinen 54 prosenttia, hyvä 32 prosenttia, korjattavaa 13 prosenttia ja huono yksi prosentti. Suurin osa korjattavaa- tai huono-arvioon johtaneista syistä liittyi omavalvontaan, elintarvikkeiden pakkausmerkintöihin tai elintarvikkeiden lämpötilan hallintaan sekä puutteisiin tilojen soveltuvuudessa tai siisteydessä. 

Elintarvikehuoneistoja koskevia hallinnollisia pakkokeinoja, kuten määräyksiä ja kieltoja, käytettiin 26 kertaa. Kahden elintarvikehuoneiston toiminta kiellettiin väliaikaisesti erittäin vakavien epäkohtien ja niistä aiheutuneen terveysvaaran vuoksi. Kolme tapausta johti esitutkintapyyntöön poliisille. 

Ruokamyrkytysepäilyilmoitusten ja -epidemioiden määrä palasi Covid19 -pandemiaa edeltävälle tasolle. Yksittäisiä ruokamyrkytysepäilyjä ilmoitettiin 452. Suurimmassa osassa yksittäisiä ruokamyrkytysepäilytapauksia ei aiheuttajaa saada selville tai sairastumisen ei voida osoittaa liittyneen ruokailuun. 

Varsinaisia ruokamyrkytysepidemioita selvitettiin 11 yhdessä sosiaali- ja terveystoimialan epidemiologisen toiminnan kanssa. Suurin osa epidemioista todettiin ravintoloissa. Seitsemässä epidemiassa syynä oli huonolaatuinen raaka-aine ja käsittelyssä tai säilytyksessä tehdyt virheet. Norovirus aiheutti viisi ruokamyrkytysepidemiaa, joista kolmessa voitiin osoittaa oireettoman noropositiivisen keittiötyöntekijän levittäneen virusta. Huolellinen käsienpesu ja hyvä työskentelyhygienia ovat keskeisiä keinoja noroepidemioiden ehkäisemiseksi. 

Ruokaviraston välittämien kiireellisten valvontapyyntöjen perusteella selvitettiin 67 valvontakohteen osalta terveydelle vaarallisten tai määräystenvastaisten elintarvike-erien esiintyvyyttä Helsingissä. Markkinoilta poistetut elintarvikkeet sisälsivät muun muassa kiellettyjä lisäaineita, ilmoittamatonta allergeenia, tautia aiheuttavia bakteereita (muun muassa salmonella ja listeria), sallittuja raja-arvoja ylittäviä torjunta-ainemääriä tai muita haitallisia aineita (muun muassa etyleenioksidi) sekä hyväksymättömiä uuselintarvikkeita. Kontaktimateriaalien takaisinvedot johtuivat pääasiassa hyväksymättömistä bambukuiduista muovisissa kontaktimateriaaleissa. 

Helsingin elintarvikevalvontasuunnitelman 2021 toteutumisen arviointi (Ympäristö- ja lupajaosto 3.3.2022)

Kuva: Lotta Henriksson.