Tänään 12.
kesäkuuta on vietetty perinteistä Helsinki-päivää eli Helsingin
"syntymäpäivää". Kuningas Kustaa Vaasa perusti kaupungin 12.6.1550, eli
tänä vuonna juhlitaan jo 471-vuotiasta Helsinkiä. Helsinki-päivänä kaupunki
jakaa tunnustuksia ansioituneille helsinkiläisille. Kaupungintalon
virtuaalisessa Helsinki-päivän juhlassa jaettiin Helsinki-mitalit, urheilu-,
kulttuuri-, taide- ja tiedepalkinnot sekä Helsingin kaupungin tutkimusapurahat.
Tänä vuonna palkitsemistilaisuutta pystyi ensimmäistä kertaa seuraamaan suorana
Helsinki-kanavalta.
Helsinki-päivän tunnustukset jaettiin koronaepidemian vuoksi poikkeusjärjestelyin. Pormestari Jan
Vapaavuori ja apulaispormestarit Pia
Pakarinen, Nasima Razmyar, Anni
Sinnemäki, ja Sanna Vesikansa jakoivat palkinnot Helsinki-kanavalla lähetetyssä suorassa Helsinki-päivän juhlassa perinteisen kutsuvierastilaisuuden sijaan.
”Helsinki-päivää on vietetty tänäkin vuonna poikkeuksellisissa olosuhteissa, mutta onneksi erityisjärjestelyin meidän on ollut mahdollista juhlia rakkaan pääkaupunkimme syntymäpäivää. Helsingin lisäksi juhlimme tänään myös ennen kaikkea sen tekijöitä - niitä helsinkiläisiä, jotka ovat erityisellä tavalla olleet mukana rakentamassa parempaa kaupunkia. Tänään jaetuissa tunnustuksissa korostuu sitoutuminen kaupungin kehittämiseen paikkana ja yhteisönä. Haluamme kiittää, palkita ja kannustaa kaupunkilaisia eteenpäin katsovaan työhön nyt ja tulevaisuudessa”, sanoo pormestari Jan Vapaavuori.
Kultaiset Helsinki-mitalit kymmenelle
Kultaiset Helsinki-mitalit jaettiin kymmenelle ansioituneelle kansalaiselle. Kultainen Helsinki-mitali on Helsingin kaupungin korkein tunnustus, eli eräänlainen kunniakansalaisuus. Kaupunginhallitus päättää vuosittain Helsinki-mitalien myöntämisestä ja ne jaetaan Helsinki-päivän yhteydessä.
Kaupunki palkitsi vuonna 2021 seuraavat ansioituneet kansalaiset:
Vetoa ja Voimaa Mellunkylään -verkoston koordinaattori ja kaupunkiaktiivi Larri Helminen on edistänyt aktiivisesti Mellunkylän alueen kehittämistä järjestämällä monenlaisia tapahtumia ja koordinoimalla yhteistyötä alueen asukkaiden, yritysten ja toimijoiden sekä kaupungin kanssa. Helminen on ollut perustamassa Vetoa ja Voimaa Mellunkylään -verkostoa ja on vuodesta 2014 lähtien toiminut verkoston koordinaattorina. Hän tuotti ja järjesti 15 vuoden ajan Itä-Helsingin yhdeksi suurimmista kulttuuritapahtumista kasvanutta, vuonna 2003 perustettua Kontufestaria sekä pienempää Ostarifestari -tapahtumaa. Helminen on lisäksi ollut mukana Kontulan ostoskeskuksen työryhmässä.
Asunnottomuuden ja päihdekuntoutumisen kokemusasiantuntija Ari Hulden on tehnyt tärkeää vertaistyötä isolla sydämellä ja taidolla esimerkiksi asunnottomien jalkapallossa ja Harjulan toipuvien päihderiippuvaisten vertaisyhteisössä. Hän on tuonut julkisuuteen inhimillisellä tavalla helsinkiläisten asunnottomien ja päihderiippuvaisten asemaa ja elämänpiirejä. Hän kertoo rohkealla ja monesti hauskalla tavalla omasta ja vertaistensa kokemuksista tässä yhteiskunnassa, ja on kertonut näitä helsinkiläisiä tarinoita myös opasteluilla kaupunkikävelyillä asunnottomien Helsinkiin.
Näyttelijä ja professori Elina
Knihtilä on yksi Suomen tunnetuimmista ja palkituimmista näyttelijöistä, ja voittanut urallaan kaksi Jussi-palkintoa. Taideyliopiston teatterikorkeakoulun näyttelijäntaiteen professorina Knihtilä on tuonut voimakkaasti esille tasa-arvon ja monimuotoisuuden kysymyksiä sekä puhunut taidealan vastuusta rohkeasti ja itsekriittisesti. Knihtilä oli jäsenenä Helsingin taide- ja kulttuurivision laatineessa työryhmässä. Vuonna 2021 Knihtilä näytteli Annelin pääroolin Yleisradion Sisäilmaa-sarjassa, jonka moni koki nostavan esille julkisen työn ja virkavastuun kysymyksiä komedian keinoin.
Kaupunkitaloustieteen professori emeritus Heikki A. Loikkanen on kaupunkitaloustieteen ja kaupunkipolitiikan uranuurtajia. Hänellä on takanaan mittava ura tutkijana, ja työssään hän on tarkastellut useita kaupungin kannalta keskeisiä aiheita, kuten maankäyttöä, aluetaloutta ja kuntajohtamista. Loikkanen on rohkea keskustelija, joka on ottanut kantaa esimerkiksi Helsingin tiivistämiseen ja asuntomarkkinoiden toimivuuteen. Hän on ohjannut useiden alan keskeisten tutkijoiden väitöskirjoja ja osallistunut lukuisiin kansainvälisiin tutkimus- ja kirjahankkeisiin.
Professori, Suomen ilmastopaneelin puheenjohtaja Markku Ollikainen on suomalaisen ilmastokeskustelun näkyvimpiä hahmoja. Ollikainen on julkaissut yli 200 tieteellistä artikkelia tai muuta julkaisua. Hän on edistänyt työllään esimerkiksi Itämeren suojelua ja toimii parhaillaan Itämeri-paneelin puheenjohtajana. Ollikaisen panos oli keskeinen Helsingin kaupungin järjestämässä Helsinki Energy Challengessa, jossa kaupunki etsi ratkaisuita Helsingin lämmittämiseksi kestävällä tavalla.
Suomen kansallisoopperan taiteellinen johtaja Lilli Paasikivi on vuonna 2013 alkaneella kaudellaan uudistanut Kansallisoopperan toimintaa esimerkiksi tutkimalla uusien teknologioiden hyödyntämistä ooppera- ja balettiesityksissä. Hän on elävöittänyt kaupunkia Töölöntorin yhteisöllisellä Suvivirsi-tempauksellaan ja toiminut suomalaisten kesätapahtumien taustavoimana. Paasikivi on urallaan menestynyt ja tunnustettu oopperalaulaja, joka on esiintynyt kansallisoopperan lisäksi maailmalla lukuisissa huipputuotannoissa.
Entinen ammattijalkapalloilija Aki
Riihilahti on Helsingissä syntynyt HJK:n kasvatti, joka pelasi seurassa useita kausia avainroolissa. Nykyisin Riihilahti työskentelee HJK:n toimitusjohtajana. Riihilahden johdolla seura on jo vuosia vaikuttanut positiivisesti tuhansien helsinkiläisten arkeen paitsi seuratoiminnan myös iltapäiväkerhojen ja työhyvinvointitoiminnan kautta. Riihilahti on aktiivinen yhteiskunnallinen keskustelija ja puolustanut ansiokkaasti urheilun asemaa koronakriisin aikana. Hän on kansainvälinen helsinkiläinen, joka vaikuttaa jalkapallon keskeisissä eurooppalaisissa verkostoissa.
Terveysturvallisuusosaston johtaja ja professori Mika Salminen on antanut kasvot viranomaisten päätöksenteon ja toimenpiteiden taustalla oleville asiantuntija-arvioille koronaviruspandemian aikana. Hän on toiminut tiiviissä yhteistyössä Helsingin kaupungin ja pääkaupunkiseudun koronakoordinaatioryhmän kanssa, ja vaikuttanut keskeisesti siihen, että suomalaiset ovat noudattaneet annettuja rajoituksia ja suosituksia.
Toimitusjohtaja Laura Tarkka on tehnyt menestyksekkään uran yritysjohtajana ja hallitusammattilaisena eri toimialoilla, viimeisimpänä Gigantti Oy:n toimitusjohtajana. Helsingin kehitykseen hän vaikutti erityisesti Kämp Collection Hotelsin toimitusjohtajana. Tarkan johdolla ketju vahvisti merkittävästi Helsingin edellytyksiä toimia kiinnostavana, laadukkaana ja kestävänä matkailukaupunkina. Tarkka on ollut tärkeä kumppani ja kirittäjä kaupungin matkailun ja markkinoinnin kehittämisessä.
Kaupunginjohtaja Ritva Viljanen on tehnyt merkittävän uran suomalaisessa politiikassa ja viranhaltijana. Hänen urallaan on korostunut pyrkimys kaupunkipolitiikan kehittämiseen ja kaupunkien merkityksen korostamiseen valtakunnallisessa ja paikallisessa päätöksenteossa. Sote-uudistukseen liittyvässä vaikuttamis- ja edunvalvontatyössä Viljanen on toiminut johdonmukaisesti suurten kaupunkien yhteisen intressin eteen. Korona-aikana Viljasen panos pääkaupunkiseudun linjausten laadinnassa on ollut keskeinen. Viljanen toimi Helsingin kaupungin apulaiskaupunginjohtajana vuosina 2012-2017 ja edisti tuolloin ansiokkaasti urheilun ja kulttuurin suurhankkeita.
Kultainen Helsinki-mitali myönnetään vuosittain ansioituneiden kansalaisten lisäksi niille kaupungin hallintoelimissä toimiville tai toimineille luottamushenkilöille, jotka ovat toimineet Helsingin kaupungin luottamustehtävissä yhteensä vähintään 20 vuotta.
Helsingin kaupunginhallitus on tänä vuonna myöntänyt kultaiset Helsinki-mitalit seuraavalle neljälle luottamushenkilölle:
- Jussi
Chydenius, muusikko - Juha Hakola, ylikomisario
- Arja
Karhuvaara, erikoisfysioterapeutti, yrittäjä - Laura Rissanen, johtaja
Vuoden urheilu-, tiede-, taide- ja kulttuuripalkinnot
Kultaisten Helsinki-mitalien saajien lisäksi Helsinki-päivän kutsujuhlassa palkittiin tieteen, taiteen, kulttuurin ja urheilun saralla ansioituneita helsinkiläisiä.
Vuoden urheilija-, ja valmentajapalkinnot luovutetaan urheilumenestyksen perusteella. Urheiluseuran valintaperusteena ovat ansiot lasten ja nuorten kasvattajana sekä uusien innovatiivisten toimintamallien ja -käytäntöjen luominen.
Vuoden helsinkiläisurheilija tai -joukkue (10 000
€).
Lotta Kemppinen, yleisurheilu
Vuoden helsinkiläinen urheiluseura (5 000 €)
Helsingin Suunnistajat
ry, suunnistus
Vuoden nuori helsinkiläisurheilija (2 500 €)
Nella Nyqvist, sulkapallo
Vuoden helsinkiläisvalmentaja (2 500 €)
Saara Niemi, jääkiekko
***
Helsingin tiedepalkinto (10 000 €)
Helsingin tiedepalkinnon tehtävänä on vahvistaa ja tehdä tunnetuksi Helsinkiä tiedekaupunkina. Palkinto myönnettiin tunnustuksena helsinkiläisen tekemästä tai Helsingissä tehdystä merkittävästä tieteellisestä työstä. Tiedepalkinnon sai Helsingin yliopiston apulaisprofessori Saana Svärd.
Lisäksi Helsinki-päivän jaettiin tutkimusapurahat kymmenelle Helsinki-teemaiselle tutkimushankkeelle.
***
Vuoden kulttuuripalkinto (15 000 €)
Palkinto myönnetään helsinkiläiselle taiteilijalle tunnustuksena merkittävistä taiteellisista ansioista tai merkittävästä työstä Helsingin kulttuurielämän hyväksi. Kulttuuripalkinnon sai freelance-kuvajournalisti ja valokuvataiteilija
Sanni Seppo.
Vuoden taiteilijapalkinnot (á 5 000 €)
Palkinnot myönnetään eri taiteenaloja edustaville helsinkiläisille taiteilijoille. Tänä vuonna palkittiin kolme taiteilijaa ajankohtaisesta merkittävästä taiteellisesta työskentelystä.
- Rebekka Aili
Kuukka, taitelijanimeltään Rebekka Yeboah, muusikko - Johanna Ilvessalo, kuvataiteilija, kuvanveistäjä
- Eero Ojanen, säveltäjä, muusikko
Palkintojen myöntämisen perustelut ja tutkimusapurahojen saajat (pdf)
Helsinki-päivän juhla katsottavissa Helsinki-kanavalla(Linkki johtaa ulkoiseen palveluun)
Helsinki-päivän ohjelma www.helsinkipaiva.fi(Linkki johtaa ulkoiseen palveluun)
Helsingin syntymäpäivänä 12.6. järjestettävää Helsinki-päivää koordinoi
Helsingin tapahtumasäätiö(Linkki johtaa ulkoiseen palveluun), joka toteuttaa Helsinki-päivän lisäksi Helsingin kaupungin merkittäviä yleisötapahtumia kuten Helsingin juhlaviikkoja, Lux Helsinkiä, Helsingin uudenvuoden juhlaa, Silakkamarkkinoita ja Tuomaan Markkinoita.
