Vuonna 2021 valtakunnallinen koulutuspoliittinen uudistus nosti oppivelvollisuusiän 18 vuoteen. Velvoite jatkaa toisen asteen koulutukseen tai nivelvaiheen koulutukseen koski ensimmäiseksi niitä nuoria, jotka päättivät peruskoulun keväällä 2021. Lähes jokainen peruskoulun 9. luokan päättänyt kevään 2021 hauissa hakenut helsinkiläisnuori saikin jonkin koulutuspaikan. Tiedot selviävät kaupunginkanslian kaupunkitietoyksikön uudesta tilastojulkaisusta ”Nuorten koulutus Helsingissä – polku peruskoulusta eteenpäin vuosina 2020–2021”.
Vaikka lähes jokainen helsinkiläisnuori sai jonkin koulutuspaikan, vajaa kolme prosenttia hakijoista ei saanut koulutuspaikkaa heti kevään hauissa ja pieni osa ei ottanut saamaansa paikkaa vastaan.
Koronaepidemia näyttää vaikuttaneen nuorten koulutukseen hakeutumiseen
Kevään 2021 hauissa hakeneet peruskoulun 9. luokan päättäneet olivat ensimmäisiä, joita koski oppivelvollisuuden laajentamiseen sisältyvä velvoite hakeutua ja jatkaa toisen asteen koulutukseen tai nivelvaiheen koulutukseen. Velvoitteesta huolimatta kevään hauissa koulutuksen ulkopuolelle jääneiden helsinkiläisnuorten osuus ja lukumäärä kuitenkin kasvoivat vuotta aiemmasta. Ilman koulutuspaikkaa jääneet nuoret ohjataan ensisijaisesti hakemaan vapaita paikkoja jatkuvassa haussa, ja suurin osa saikin myöhemmin paikan. Hakutiedot eivät kerro suoraan siitä, kuinka moni hauissa paikan vastaanottaneista lopulta aloittaa koulutuksessa.
Vuonna 2020 koronaepidemian alussa valtaosa nuorista jatkoi suoraan peruskoulusta toisen asteen koulutukseen tai siihen valmistavaan koulutukseen ja koulutuksen ulkopuolelle jääneiden nuorien määrä oli laskussa. Koronaepidemia näyttää kuitenkin vaikuttaneen nuorten elämään ja opintopolkuihin – etäopiskelu, oppimiserojen kasvu ja jo ennestään heikommassa asemassa olevien opiskelijoiden vaikeudet ovat herättäneet huolta.
Opiskelemaan siirtymisen sujuvuudessa eroja väestöryhmittäin
Vaikka valtaosa nuorista siirtyy sujuvasti opiskelemaan ja suorittaa tutkinnon, pieni joukko kohtaa muita enemmän haasteita koulutuspolullaan. Siirtymävaiheessa on tunnistettavissa eroja väestöryhmittäin – vieraskieliset pärjäävät yhä kotimaankielisiä heikommin ja monissa kohdin poikien keskuudessa vaikeuksia on useammin kuin tytöillä.
Lukiokoulutuksen osallistumisaste on viime vuosina parantunut vieraskielisten keskuudessa, mutta vuonna 2020 tämä kehitys pysähtyi. Kaiken kaikkiaan vieraskielisistä nuorista helsinkiläisistä 16,6 prosenttia oli pelkän peruskoulutuksen varassa ja työn ja koulutuksen ulkopuolella, mutta tietoa vääristää ylöspäin se, että kaikkia ulkomailla suoritettuja tutkintoja ei ole tutkintorekisterissä.
Lisäksi Helsingin sisällä on alueiden välisiä eroja siinä, kuinka suuri osa nuorista on toisen asteen koulutuksessa. Ero heikoimman ja parhaimman osallistumisasteen välillä oli 22 prosenttiyksikköä, kun katsotaan peruspiiritasoisia tietoja. Alueet poikkeavat toisistaan myös siinä, valitsevatko nuoret lukion vai ammatillisen koulutuksen.
Nuorten koulutus Helsingissä – polku peruskoulusta eteenpäin vuosina 2020–2021 (pdf)
Tiivistelmä