Ilmansaasteiden pitoisuudet olivat poikkeuksellisen matalia pääkaupunkiseudulla parina viime vuonna. Syynä on koronapandemian aikana vähentyneet liikennemäärät. Kuitenkin typpidioksidin ja hengitettävien hiukkasten WHO:n vuosiohjearvot ylittyivät viime vuonna. Helsingin keskustan vilkkaimmilla kaduilla typpidioksidin vuosipitoisuudet olivat jopa kaksin- tai kolminkertaisia ohjearvoon verrattuna.
Liikennemäärien väheneminen laskee etenkin pakokaasuista peräisin olevan typpidioksidin pitoisuuksia kaupunki-ilmassa.
Liikennemäärät palasivat viime vuoden aikana jo lähemmäs koronaa edeltävää tasoa. Typpidioksidin vuosipitoisuudet olivat edelleen matalat, vaikkakin hieman korkeammat kuin vuonna 2020.
Katupölyn eli hengitettävien hiukkasten pitoisuuksiin liikennemäärän väheneminen ei vaikuta yhtä paljon. Sääoloilla on suuri vaikutus pölyämiseen. Pienemmilläkin liikennemäärillä katupöly pääsee nousemaan ilmaan. Viime vuonna pölyisiä päivä oli edellisvuotta enemmän.
Typpidioksidin ja hengitettävien hiukkasten WHO:n vuosiohjearvot ylittyivät
Ongelmallisimmat ilmansaasteet ovat typpidioksidi, pienhiukkaset, hengitettävät hiukkaset ja otsoni. Vaikka pandemian aikana ilmansaasteiden pitoisuudet ovat olleet tavanomaista matalampia, ne eivät alita WHO:n uusia tiukempia ilmanlaadun ohjearvoja.
Typpidioksidin ja hengitettävien hiukkasten WHO:n vuosiohjearvot ylittyivät pääkaupunkiseudun vilkasliikenteisissä ympäristöissä pakokaasun ja katupölyn takia. Helsingin keskustan vilkkaimmilla kaduilla typpidioksidin vuosipitoisuudet olivat jopa kaksin- tai kolminkertaisia ohjearvoon verrattuna.
Myös pienhiukkaset ja otsoni ylittivät ohjearvot lähes koko seudulla. Koska pienhiukkasten ja otsonin pitoisuuksiin vaikuttavat eniten Suomen rajojen ulkopuolelta kulkeutuneet ilmansaasteet, vaaditaan pitoisuuksien alentamiseen myös Euroopan laajuisia toimia. Sen sijaan liikenteen pakokaasut, katupöly ja puunpolton päästöt ovat paikallisia ongelmia, joiden pitoisuuksiin voidaan vaikuttaa paikallisesti.
- Autokannan uusiutuminen ja sähköistyminen vähentävät liikenteen pakokaasuja ja typpidioksidin pitoisuuksia. Puunpolton ja katupölyn hiukkaset säilyvät haasteina pitkälle tulevaisuuteen, kertoo ilmansuojeluyksikön päällikkö Hanna Manninen HSY:ltä
Ilmansaasteet haittaavat eniten pieniä lapsia ja iäkkäitä sekä hengitys- ja sydänsairaita.
Lisää aiheesta
Ilmanlaatu nyt/ HSY(Linkki johtaa ulkoiseen palveluun)
Kuva: HSY / Saija Korhonen