Taiteen ja muotoilun keinoin voidaan nostaa esiin aiheita, joita ei kaupunkitilassa muuten näy. Sellaisia ovat esimerkiksi puhumattomat säännöt ja kuka tai ketkä näkyvät ja kuuluvat kaupunkitilassa, sanoo taiteilija-muotoilija Päivi Raivio.
— Julkisten tilojen kehittäminen on tärkeää, jotta kaupungit olisivat mahdollisimman monimuotoisia ja sallivia, ja, että niissä olisi kodikas olo mahdollisimman monelle, Raivio kertoo.
Placemaking voidaan suomentaa paikkamuotoiluksi, jossa julkisten tilojen suunnittelua ja kehittämistä lähestytään monipuolisesti ja vuorovaikutuksessa asukkaiden kanssa, esimerkiksi taiteen keinoin. Placemaking hyödyntää paikallisen yhteisön vahvuuksia, verkostoja ja ideoita luodakseen parempia paikkoja, joissa ihmiset viihtyvät.
Meri-Rastilaan rakentuu uutta
Parhaillaan Raivio tekee kulttuurikeskus Vuotalon tilauksesta paikkamuotoilun projektia runsaan 5 000 asukkaan Meri-Rastilaan. Kaupunginosaan on suunniteltu suuria muutoksia. Joitakin rakennuksia puretaan, kun rakennetaan uutta. Samalla palvelut uudistuvat: tärkeän toiminnallisen puiston, Haruspuiston, leikki—ja koirapuisto jäsennellään uusiksi ja reitistöä selkeytetään, Meri-Rastilan torin julkinen tila uudistuu ja alueelle rakennetaan uusi korttelitalo kokoamaan palvelut yhteen.
— Keskeisin paikka tälle projektille on Meri-Rastilan tori, johon tuodaan lisää väriä ja vehreyttä sekä tilataidetta. Samanaikaisesti pohdimme yhdessä alueen toimijoiden kanssa ratkaisuja, jotka vahvistavat turvallisuuden tunnetta epäviihtyisäksi tai turvattomaksi mielletyllä torilla.
Raivio on tehnyt jo vuosina 2016-2017 Placemaking-projektin Meri-Rastilaan. Silloinkin pääasialliseksi kohteeksi tuli Meri-Rastilan tori. Niiltä ajoilta torin laidalle on jäänyt valokuvatyöpajan satona suuri valokuvaseinä, joka koostuu nuorten ottamista kuvista ja tyhjän pinnan sijaan paikalla näkyy nuorten kädenjälki.
Lasten ja nuorten kokemus kaupunginosasta
Meneillään olevassa Meri-Rastilan kehityshankkeessa otetaan huomioon erityisesti lapset ja nuoret yhteistyössä muun muassa nuorisotalon kanssa. Raivio piti lapsille suunnattua piirustustyöpajaa osana Torijuhlia, jotka järjestettiin entisessä kappelissa, nykyisessä Kulttuuritila Merirastissa syyskuun sateisena lauantaina. Työpajassa lapset kuvittivat ja piirsivät erilaisia hahmoja ja heille tärkeitä paikkoja alueella. Myös Kallahden nuorisotalolla on järjestetty yksi paja ja lisää on tulossa.
— Osana projektia kuvittaja Robert Lönnqvist luo erilaisia hahmoja, jotka perustuvat eri työpajoissa heränneisiin ideoihin. Hahmot seikkailevat eri puolilla Meri-Rastilaa ja ovat tunnistettava osa projektia, Raivio selventää.
Lönngvist ja Raivio työstävät myös kasviaiheisia kuvituksia osaksi pergolaan tulevaa tilataideteosta. Tori on jo saanut värikkäät istuin- ja istutuselementit, jotka täydentyvät projektin aikana lasten ja nuorten työpajojen tuotoksilla.
Avoimin mielin ja herkällä korvalla
Raivion mukaan kaupunkien torit ja aukiot ovat paikkoja, joissa on hyödyntämätöntä potentiaalia.
— Aukiot ja torit ovat tärkeitä tiloja, joissa voi järjestää tapahtumia ja joissa kaiken-ikäiset voivat viihtyä ja kohdata muita. Se ei sulje pois, etteikö muitakin asukkaille tärkeitä paikkoja voisi olla.
Kaikkiin kaupungin paikkoihin suunnittelijoiden ei ole tarkoituskaan kajota. Raivio mainitsee esimerkkeinä “epätilat”, jotka voivat olla asukkaille merkityksellisiä, kuten leikkikalliot, jokin kadunkulma tai tietty osa puistosta. Suunnittelijalta vaaditaankin Raivion mukaan herkkyyttä, kun hän menee tutustumaan uuteen kohteeseen.
— Kaupunginosaan ei voi mennä omine oletuksineen ja ennakkoluuloineen. Tarvitaan avointa mieltä, asukkaiden kuuntelua ja havainnointia, miten asukkaat käyttävät erilaisia tiloja.
Aiemmassa projektissa huomattiin, että kaupassa kävijät jäävät levähtämään ja lapset leikkimään tiettyyn torin osaan, kun siihen sijoitettiin istuimia ja istutuksia. Samoja paikkoja hyödynnetään nytkin.
— On aina kiinnostava nähdä, miten jokin paikkaan suunniteltu fyysinen teos, installaatio tai tapahtuma muuttaa tai rikastuttaa kehitettävää kaupunkitilaa. Useimmiten yllätyn itsekin, mitä kaikkea uutta tietoa ja ideoita tällaiset projektit tuottavat.
Asukkaiden mielipiteistä apua suunnitteluun
Placemaking-projekteista hyötyvät sekä asukkaat että kaupunkisuunnittelijat. Raivio kertoo, että hänen kokemuksensa mukaan lähiöissä usein koetaan, että heidän asuinalueensa eivät ole yhtä tärkeitä kuin esimerkiksi keskusta-alueet.
— Vuosien 2016-2017 projektissa saimme paljon palautetta asukkailta siitä, että Meri-Rastila on ikään kuin unohdettu oman onnensa nojaan, kuitenkin alueella on hyvin aktiivisia asukkaita, joiden ideoita ja aloitteita olisi syytä kuunnella vahvemmin. Asukkaat ovat kokeneet aukion kehittämisen myönteisenä asiana ja suhtautuvat avoimin mieliin myös kokeile-vaan toimintaan. Torin kehittämisen tarpeen ovat huomanneet myös nuorisotalon kävijät ja ohjaajat.
Kaupunkimuotoilijan keräämästä aineistosta hyötyvät myös kaupunkisuunnittelijat.
— Syksyn mittaan lasten ja nuorten kaupunkikokemuksiin liittyviä teemoja ja kokemuksia nostetaan esiin kuvallisesti ja sanallisesti. Näiden kautta tutkitaan, mitä ajatuksia Meri-Rastilan kaupunginosan julkiset tilat herättävät, miten tilaa käytetään ja mitä löydöksiä voimme viedä eteenpäin heille, jotka suunnittelevat uudistuvan Meri-Rastilan kaupunginosaa.