Hertsin nuorisotilalla Helsingin Herttoniemessä käy keskiviikkoaamuisin vilkas puheensorina. Yhteisen aamiaisen äärelle ovat kokoontuneet kello yhdeksäksi lähikouluista oppilaita, joille kouluun saapuminen on syystä tai toisesta haastavaa.
Kouluvalmentaja Jaakko Happonen kertoo, että tavoitteena on lähteä liikkeelle arjenhallinnan perusasioista: herätä aamulla, saapua sovittuun aikaan paikalle, syödä aamiaista ja vaihtaa kuulumisia.
– Monella koulupudokkaalla on vaikeuksia unirytmin kanssa. Yöt voivat kulua esimerkiksi tietokonepelejä pelaten, jonka seurauksena aamuisin on vaikea nousta.
Aamiainen nuorisotilalla on yksi osa Porolahden peruskoulun Kohti koulua -toimintaa. Sen tarkoitus on koulupudokkuuden torjuminen ja kouluun kiinnittyminen. Mukana työskentelee moniammatillinen työryhmä sen puolesta, ettei yksikään nuori putoaisi koulutuksen kelkasta.
Monella koulupudokkaalla on vaikeuksia unirytmin kanssa. Yöt voivat kulua esimerkiksi tietokonepelejä pelaten, jonka seurauksena aamuisin on vaikea nousta.
Koulun aikuisista toimintaan osallistuvat kuraattori, kouluvalmentaja ja erityisopettaja.
Projektissa on mukana myös kolmannen sektorin toimijoita, kuten Suomen Punainen Risti, Tyttöjen Talo ja Poikien Talo. Lisäksi toimintaan osallistuvat muun muassa alueen etsivä sosiaaliohjaaja ja etsivä nuorisotyöntekijä.
– Eri toimijat ovat lähteet hienosti mukaan. Esimerkiksi aamiaisen tarjoilee lähellä sijaitseva ruokakauppa, Happonen kertoo.
Turvana luotettava aikuinen
Koulupudokkuus tarkoittaa sitä, että oppilas käy koulua vain satunnaisesti tai että hän ei saavu sinne lainkaan. Kouluun kiinnittymisen haasteet ovat yleisempiä yläasteella kuin peruskoulun alemmilla luokilla. Porolahden peruskoulun rehtorin Mari Heikkisen mukaan koulupudokkuuden taustalla on monenlaisia syitä.
Jokaisen nuoren tilanne on yksilöllinen. Joku viettää aikaa kavereiden kanssa ja harrastuksissa, mutta ei tule kouluun. Toinen taas ei poistu kotoa lainkaan.
Nykyään koulu kilpailee nuorten ajasta monen muun asian kanssa. Nuori voi löytää vertaisryhmänsä esimerkiksi somesta tai harrastusporukasta. Koulusta poisjättäytymisen taustalla on usein yksinäisyyttä, jännittämistä, ahdistusta tai motivaation puutetta. Juuri näihin pulmiin Kohti koulua -toiminta haluaa puuttua.
– Myös epäonnistumisen pelko aiheuttaa nuorille paineita. Jokainen haluaisi saada onnistumisen kokemuksia niin koulussa kuin kaverisuhteissakin. Kohti koulua -projektin tarkoitus on toimia siltana oppilaan palatessa takaisin kouluun.
Heikkisen mukaan tavoitteena on, että jokainen pystyisi palaamaan tavallisen perusopetuksen pariin. Tavoitetta lähestytään askel kerrallaan. Koulutehtäviä voi aluksi tehdä esimerkiksi pienryhmässä nuorisotalon tiloissa.
– Voidaan myös sopia vastuuaikuinen, jolle nuori voi kesken koulupäivän laittaa viestin tai mennä kertomaan, jos päivän aikana alkaa ahdistaa.
Poissaoloihin puututaan varhain
Koulun käymiseen liittyvät haasteet ovat kuraattori Maarit Kämäräisen mukaan lisääntyneet koronapandemian jälkeen.
– Yhteiskunnan sulkeutumisen jälkeen ahdistuneisuutta näkyy enemmän jo alakouluikäisissä. Joillakin on myös haasteita sosiaalisissa taidoissa.
Koulupudokkuuden torjuminen on todella tärkeää, sillä koulun käymättä jättäminen on suuri syrjäytymisriski. Rehtori Heikkisen mukaan on aina oltava huolissaan siitä, jos nuori ei käy säännöllisesti koulua.
– Murrosikä on monelle haastava elämänvaihe. Tehtävämme on valaa nuoriin uskoa siitä, että elämä ei ole aina yhtä vaikeaa, vaan se muuttuu ja edessä on paljon hyvää.
Yksi keino torjua koulupudokkuutta on varhainen puuttuminen poissaoloihin. Jos nuori on poissa 5–10 prosenttia oppitunneista, otetaan yhteyttä huoltajiin. 10–20 prosentin poissaolot ovat jo hälyttäviä.
– Tietysti poissaolojen taustalla voi olla vaikkapa sairastelu. Tällöin selvitämme, miten voisimme kouluterveydenhuollon kanssa tukea oppilaan tilannetta. Painotamme kodin ja koulun hyvää yhteistyötä, Heikkinen sanoo.
Tärkeintä on kohtaaminen
Syksyllä aloitettu Kohti koulua -toiminta on todettu niin toimivaksi, että mukaan on lähtenyt kolme lähialueen koulua. Tulevaisuuden tavoitteena on yhdistää voimavaroja ja ideoida porukalla uusia toimintatapoja.
Yhteiskunnan sulkeutumisen jälkeen ahdistuneisuutta näkyy enemmän jo alakouluikäisissä. Joillakin on myös haasteita sosiaalisissa taidoissa.
Heikkisen mukaan koulupudokkuuden ehkäisyyn on monia keinoja, kuten varhainen poissaoloihin puuttuminen, kodin ja koulun välinen tiivis yhteistyö ja pienryhmäopetus. Kaikkein tärkeintä on kuitenkin aito kohtaaminen.
– Pyrimme tarjoamaan nuorille kiireetöntä kohtaamista ja kuuntelemaan heitä. Yksikin luottamuksellinen suhde aikuiseen voi muuttaa koulunkäynnin suunnan parempaan.
Kohti koulua -toiminta pyrkii pureutumaan koulusta poisjäämisen syihin heti, eikä vasta ongelman pitkittyessä. Mitä lyhyempi poissaolon aika on, sitä helpompi nuoren on palata takaisin kouluun.
Yksikin luottamuksellinen suhde aikuiseen voi muuttaa koulunkäynnin suunnan parempaan.
Heikkisen mukaan kaikilla nuorilla on unelmia, kun heidän kanssaan niistä hetken juttelee. Koulutus on tie elämässä eteenpäin.
– Siksi tavoitteemme on se, että jokainen nuori saa peruskoulun päättötodistuksen.
Teksti: Eveliina Lauhio
Artikkeli on osa kokonaisuutta, jossa esitellään Helsingin tekoja hyvän tulevaisuuden rakentamiseksi yhdessä, meistä jokaiselle.
#koulutus2030 #helsinkioppii #helsinkioppiitulevaisuudentaidot
