Valtion ja suurten kaupunkien tulee koordinoida työvoiman saatavuuteen liittyviä toiminnan tavoitteita ja resursseja strategisemmassa kumppanuudessa. Esimerkiksi Suomen olemassa olevia kansainvälisiä organisaatioita ja verkostoja, kuten Business Finlandia ja lähetystöverkostoa, pitää hyödyntää vaikuttavammin kuntien ja yritysten kansainvälisen työvoiman houkuttelussa ja rekrytoinnissa.
Yritysten mahdollisuuteen rekrytoida työntekijöitä vaikuttaa se, miten sujuvia Suomen oleskelulupa- ja rekisteröintiprosessit ovat, ja se, ovatko asettautumispalvelut saavutettavia kaikille maahan muuttaneille. Maahan saapuneen pitää päästä tekemään töitä mahdollisimman nopeasti. Myös kansainvälisten osaajien ja opiskelijoiden puolisoiden nopeaa pääsyä työelämään tulee tukea kohdennetuilla toimilla. Valtion pitää edelleen nopeuttaa kansainvälisten osaajien, yrittäjien ja heidän perheenjäsentensä oleskelulupa- ja rekisteröintiprosesseja sekä tukea nopeaa pääsyä asettautumis- ja kotoutumispalveluiden piiriin rahoittamalla kohdennettuja hankkeita. Erityisasiantuntijoiden ja startup-yrittäjien pikakaistan avulla lupaprosessia on heidän osaltaan saatu nopeutettua viime vuonna. Tätä työtä tulee jatkaa ja asiakaslähtöisyyttä edelleen edistää yli virastorajojen, mukaan lukien Kela, Verohallinto sekä Digi- ja väestötietovirasto. Myös ulkomaalaisen tunnistamiskäytänteitä pitää kehittää nykyistä laaja-alaisemman etäasioinnin mahdollistamiseksi. Tähän sisältyy palveluiden digitalisointi sekä oleskelulupia koskeva neuvonta.
Kansainvälisten tutkinto-opiskelijoiden integroitumista työelämään tuettava
Kansainvälisten tutkinto-opiskelijoiden siirtymistä työelämään pitää tukea panostamalla tutkintojen aikana tapahtuvaan työnhakukokulutukseen, suomen ja ruotsin kielen opiskeluun sekä opiskelijoiden verkottumiseen suomalaisten opiskelijoiden ja työnantajien kanssa.
Korkeakoulujen ja ammatillisten oppilaitosten tulisi sisällyttää kotimaisten kielten opetus opintoihin. Suomen ja ruotsin kielen oppiminen tulisi mahdollistaa opiskelun jälkeenkin ja opiskelijoille tulisi tarjota yksilöllistä tukea työnhakuun ja työhönvalmennukseen. OKM:n tulee kannustaa korkeakouluja huolehtimaan siitä, että valmistuessaan tutkinto-opiskelijoilla olisi paitsi alakohtaiseen osaamiseen liittyvät, myös kielelliset valmiudet työllistyä Suomen työmarkkinoille. Koulutusperusteisen maahanmuuton tulee perustua lukukausimaksuja maksaviin opiskelijoihin siten, että lukukausimaksuilla voidaan kattaa tutkinnon kustannuksia.
Englanninkielinen lukiokoulutus mahdollistettava
Englanninkielinen lukiokoulutus pitää mahdollistaa säätämällä englanninkielisen kansallisen ylioppilastutkinnon järjestämisestä. Yhtenäisen opinpolun näkökulmasta on tärkeää tarjota mahdollisuus jatkaa englanninkielisiä opintoja lukiokoulutuksessa niille, jotka ovat suorittaneet englanninkielisen perusopetuksen.
Kaupunkien ja hallituksen EU-yhteistyötä lisättävä
Tulevassa hallitusohjelmassa on tunnustettava kaupunkien merkitys EU-yhteistyössä ja asetettava hallituksen ja kaupunkien yhteisiä tavoitteita, jotta Suomi on tulevaisuudessa osaavampi ja kilpailukykyisempi.
Juhana Vartiainen
pormestari, Helsinki
Jukka Mäkelä
kaupunginjohtaja, Espoo
Ritva Viljanen
kaupunginjohtaja, Vantaa
Minna Arve
pormestari, Turku
Anna-Kaisa Ikonen
pormestari, Tampere
Seppo Määttä
kaupunginjohtaja, Oulu
Helsinki Eurocities-verkoston talousfoorumin puheenjohtajana järjestää ”Igniting Innovation – European Cities tackling pressing global challenges(Linkki johtaa ulkoiseen palveluun)” -foorumin Helsingissä 23.–24.3.2023. Euroopan osaamisen teemavuotena 2023 yli 200 eurooppalaista kaupunkipoliitikkoa ja asiantuntijaa etsii ratkaisuja kestävään kasvuun sekä osaamis- ja osaajapulaan. Foorumi tutkii kaupunkien roolia ratkaistaessa globaaleja haasteita, kuten ilmasto- ja energiakriisiä ja talouden taantumaa. Lisäksi foorumin tavoitteena on syventää kaupunkien ja EU-komission vuoropuhelua tulevaisuuden työvoiman saatavuuteen liittyvissä toimissa. Talousfoorumiin osallistuvat Suomen kuusi suurinta kaupunkia.
