EU:n rahoittama Erasmus+ -hanke tarjoaa 300 yläkoululaiselle mahdollisuuden pohtia, millaisessa maailmassa he haluavat elää ja työkalut konkreettisten tekojen toteuttamiseksi heti. Toimintaviikko toteutetaan tänä syksynä Tallinnassa, Helsingissä ja Riiassa.
Helsingissä Itäkeskuksen peruskoulun seiska- ja kasiluokkalaiset kokoontuivat koulun liikuntasaliin, missä heidät jaettiin 10 hengen ryhmiin.
– Oppilaat saivat tehtäväkseen miettiä lähiympäristöstään ongelmakohtia, joihin haluaisivat vaikuttaa. Jo heti seuraavana päivänä heidän piti hankkia itselleen sponsorit, joiden avulla hyvät teot toteutettaisiin, Itäkeskuksen peruskoulun rehtori Jutta-Riina Karhunen kertoo.
Oppilaat ryhtyivät reippaasti toimeen: he kehittelivät ideoitaan, soittelivat lähialueen liikkeisiin tai menivät paikan päälle etsimään sopivia sponsoreita. He kontaktoivat myös kohteet, joissa halusivat hyviä tekojaan toteuttaa.
Helpotusta päiväkodin kiireeseen
Keskiviikkona oli toimintapäivä, jolloin ryhmät toteuttivat ideansa. Yksi ryhmä keitti kotitalousluokassa kuumaa mehua ja purkitti piparkakkuja, jotka oppilaat veivät Hurstin pitkään, korttelin ympäri kiemurtelevaan leipäjonoon Helsinginkadulle. Sää oli kurja, ja moni ruokaa jonottava ilahtui nuorten tarjoamasta kuumasta juomasta.
Toinen ryhmä järjesti pelituokion Roihuvuoren seniorikeskuksen muistisairaiden osastolla. Nuorten huolenaiheena oli se, ettei kaikilla vanhuksilla välttämättä ole omaisia, jotka ehtisivät vierailla riittävän usein. Nuoret pelasivat ikäihmisten kanssa tuokion aikana muun muassa koripalloa ja shakkia.
– Yksi ryhmä taas oli päiväkodissa leikittämässä lapsia, jotta aikuiset saisivat hetken hengähtää. Nuoret olivat kuulleet, että päiväkodeissa on henkilöstöpulaa, ja halusivat osaltaan helpottaa työntekijöiden päivää, Karhunen sanoo.
Tuntemattomat, tutustukaa toisiinne!
Eräs ryhmä operoi Itiksen kauppakeskuksessa tehtävänään saada kaksi toisilleen tuntematonta ihmistä yhteen, tutustumaan toisiinsa ja miettimään, mitä heillä on yhteistä.
– Esimerkiksi nuori somalitaustainen poika ja vanha suomalaisrouva totesivat yhdistäväksi tekijäksi lopulta sen, että heillä oli molemmilla omat hampaat suussa!
Kauppakeskuksessa tapahtui muutakin. Oppilasryhmä järjesti siellä onnenpyörän, jossa ihmiset pääsivät pyörittämään itselleen tehtäviä kuten halaa tuntematonta, käy moikkaamassa jotakuta, tai lähetä kiva tekstiviesti jollekulle. Toinen ryhmä puolestaan haastatteli ihmisiä rasismikokemuksista, kertoi koulussa omista rasismikokemuksistaan ja valmisti lakanan, jossa oli rasisminvastainen iskulause.
Kissoille koti, sotaa paenneille aamiaista
Yksi ryhmä etsi kodittomille kissoille koteja ja järjestivät hyväntekeväisyysjalkapallo-ottelun, jonka tuotot maksettiin kodittomien kissojen hyväksi. Nuoret pelasivat aikuisia vastaan, ja aikuiset kaivoivat kuvetta jokaisesta päästetystä maalista.
Oppilaat halusivat muistaa myös Ukrainan sotaa paenneita. He kutsuivat sotaa paenneita Stoaan ja tarjosivat heille aamupalaa. Samalla joku oppi kantapään kautta, miten kahvi tai kananmunat keitetään.
– Ihania juttuja tekivät. Kommelluksia tapahtui, mutta se oli varmasti myös heitä yhdistävää, rehtori hymyilee.
Gutsy Gon ammattikuvaajat olivat viikon aikana nuorten mukana taltioimassa kaikki oppilaiden 10 hyvää tekoa. Ne koottiin yhteen videoksi, joka esitettiin tällä viikolla ensi-illassa Finnkino Itiksen teatterissa.
Kokemus ryhmään kuulumisesta
Jutta-Riina Karhunen painottaa, että oppilaiden teot ilahduttivat ihmisiä, mutta se ei ollut asian ydin.
– Tällaisena aikana nuoret tarvitsevat kokemuksia, joista huomaavat voivansa vaikuttaa asioihin ja ihmisten elämään. Tässä ajassa hyvän tekeminen toisille on tärkeää.
Rehtori miettii myös sitä, miten nyt puhutaan paljon nuorison jengiytymisestä ja rikollisuudesta. Gutsy Gon kaltaisten projektien kautta nuoret saavat tärkeän kokemuksen osallisuudesta, ja siksi vastaavia tempauksia tulisi levittää laajalti.
– Nuoret saivat kokemuksen, että he pystyvät vaikuttamaan havaitsemiinsa ongelmiin ja että he ovat osa joukkoa koulussa. Jos kuulumisen tunne ei tule kotona, koulussa tai harrastuksessa, se tulee jengissä. Olemme perusopetuksessa erittäin tärkeässä roolissa tämän ennaltaehkäisyssä, Karhunen painottaa.
Toimintaviikossa olivat mukana koulun kaikki seiska- ja kasiluokkalaiset – myös erityisoppilaat ja valmistavan luokan oppilaat – jotka toimivat yhdessä sekalaisina ryhminä. Myös uudet oppilaat pääsivät tärkeäksi osaksi yhteisöä.
– Jokainen sai tärkeän tehtävän. Nuoret olivat rohkeita ja myötätuntoisia ideoissaan ja teoissaan, Karhunen kehuu.
Gutsy Go järjestettiin nyt ensimmäistä kertaa Helsingissä. Seuraavaksi nuorten hyviä tekoja nähdään Latvian Riiassa marraskuussa.
