Liito-oravien ydinalueen puut säästyvät Lapinlahden puistossa – Satamatunnelin linjausta tarkennettu

Uhanalaisten eläinten suojelussa edistysaskelia

Helsingin kaupungin ja Helsingin Sataman tavoitteena on, että tunnelin ympäristövaikutukset jäävät mahdollisimman pieniksi ja puita joudutaan kaatamaan mahdollisimman vähän. Tunnelin rakentamisessa käytetään erikoistekniikkaa, joten avokaivanto on aikaisempaa suunniteltua lyhyempi. Tällöin Lapinlahdessa sijaitsevan suuaukon länsipäässä liito-oravan ydinalueen puut säästyvät. Rakennustyöt tullaan ajoittamaan niin, että suojeltu liito-orava saa pesiä rauhassa myös rakennustöiden aikana.

Tunnelin rakentaminen voidaan aloittaa vasta sitten, kun alueella oleva uhanalainen kirvelilattakoi on siirretty onnistuneesti uudelle alueelle. Koi käyttää ravinnokseen mukulakirveliä. Rakentamisen alle jäävälle kasville etsitään uusia paikkoja alueelta. Uusien kasvien kasvatusta kokeillaan taimina sekä suorakylvönä siemenistä. Molempia tapoja kokeillaan ja keinojen onnistumista seurataan. Tarkoituksena on, että mukulakirveliä löytyy Lapinlahden alueelta tulevaisuudessa enemmän kuin nykyisin. 

Länsibaanalle varaus asemakaavaan

Asemakaavassa varataan alue kantakaupungista Espooseen kulkevaa Länsibaanaa varten. Se on merkittävä osa rakenteilla olevaa pyöräliikenteen baanaverkkoa. Länsibaana suunnitellaan tarkemmin myöhemmin, mutta sitä koskevat linjaukset Satamatunnelin kohdalta tehdään jo nyt. Baanan rakentaminen on ajoitettu 2030-luvun alkuun. Baanan sijoittamisessa pyritään hyödyntämään tunnelin rakennustyömaana käytettävää aluetta.

Makasiiniranta kaupunkilaisille, liikenne sujuvammaksi Etelä-Helsingissä

Erityisesti Jätkäsaaren ja Ruoholahden, mutta myös laajemmin Etelä-Helsingin liikennettä sujuvoittava tunneli vapauttaa Makasiinirannan kaupunkilaisten käyttöön. Nykyisin sataman käytössä olevalle Makasiinirannalle kaavaillaan arkkitehtuurimuseota, toimistorakennuksia ja rantareittiä.

Jatkossa Tukholman laivaliikenne lähtee Katajanokalta ja Tallinnaan laivaliikenne Länsisatamasta. Tunneli parantaa Länsisataman liikenneyhteyksiä, ja vähentää kaikkea satamaan liittyvää liikennettä keskustassa noin 75 prosenttia, koska auto- ja rekkaliikennettä on Tallinnan laivoilla huomattavasti enemmän kuin Tukholman laivoilla. Tunneli on tarkoitettu vain satamaliikenteelle, koska se päättyy satama-alueelle.

Kaupunkiympäristölautakunta käsittelee asemakaavaehdotusta alkuvuonna 2025

Satamatunnelin asemakaavoitus alkoi vuonna 2022.  Sen jälkeen tunnelista on valmistunut yleissuunnitelma, jonka vaikutusten arviointi valmistui keväällä 2024. Asemakaavan pohjaksi valittiin vaihtoehto, jonka suuaukko on Lapinlahden puiston ja Ilmarisen rakennuksen välillä.

Asemakaavan osallistumis- ja arviointisuunnitelmaa on päivitetty, koska suunnittelualueessa on nyt mukana vain Lapinlahden eteläreunaan päättyvää linjaus. Tunnelin maanalainen sijainti tarkentuu suunnittelun aikana, jonka vuoksi mukana on linjausta leveämpi alue.

Helsingin kaupungilla ja Helsingin Satamalla on käynnissä luontoarvojen huomioimisen lisäksi myös muita selvityksiä ja arviointeja, jotka liittyvät tunnelin tekniseen toteuttamiseen.

Mielipiteet päivitetystä osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta voi lähettää 15.11. asti Helsingin kaupungin kirjaamoon.

Tavoitteena on, että asemakaavaehdotus on kaupunkiympäristölautakunnan käsittelyssä alkuvuonna 2025 ja kaupunginvaltuuston päätettävänä aikaisintaan vuoden 2025 lopulla. Tämän aikataulun mukaan tunneli olisi käytössä vuonna 2032.