Mäkelänkadulla sijaitseva Helsingin luonnontiedelukio, lempinimeltään Hellu, on vahvistanut pääkaupunkiseudun laadukasta lukiotarjontaa jo vuodesta 1999. Lukion pääpainotus on nimensä mukaisesti luonnontiedelinjalla, jolla opiskelee noin kolmannes koulun reilusta 900 oppilaasta. Yleislukiossa opiskelevilla on myös mahdollisuus rakentaa opintoihinsa vahva luonnontieteiden painotus.
”Meillä Hellussa oppilaat pääsevät rakentamaan opinto-ohjelmansa runsaasta kurssitarjonnasta. Hyödynnämme yhä enemmän opiskelun monipuolisia mahdollisuuksia ja teemme tiivistä yhteistyötä Helsingin yliopiston kanssa”, rehtori Kaisa Tikka kertoo.
Luonnontiedelukiossa on tarjolla runsaasti biologian, fysiikan, kemian, maantiedon ja matematiikan kursseja, joita painottamalla oppilas voi saada huojennuksia muista aineista. Luonnontieteissä Hellun opiskelijat sukeltavat pintaa syvemmälle tutustuen muun muassa fysiikan kvantti-ilmiöihin, tähtitieteeseen, bio- ja makromolegyyleihin tai vaikka kaupunkiekologiaan.
”Osa oppimisesta tapahtuu yliopiston laboratorioissa, joissa oppilaat ovat tänäkin syksynä päässeet tutkimaan esimerkiksi hopeananopartikkeleita. Viime lukuvuonna opiskelijat tutkivat muun muassa omenan käsittelyjen vaikutusta C-vitamiinin määrään. Biologiaa opitaan kokeellisuuden kautta esimerkiksi preparoida eläinten elimiä. Useat lukion omat kurssit tarjoavat mahdollisuuden oppimisen syventämiseen oman valinnan mukaan.”
Luonnontiedelukio onkin suosittu lääketieteellisen alan opinnoista haaveilevien keskuudessa. Lukion Lääkikseen-kurssilla oppilaita valmennetaan yliopiston pääsykokeita varten.
”Lääkiksen kurssi on hyvä esimerkki opetuksesta, jossa teemme yhteistyötä yli oppiainerajojen ja sovellamme tietoa monialaisesti. Toisaalta vastapainoksi meillä voi opiskella myös taideaineita ja suorittaa musiikki- tai kuvisdiplomin.”
Tänä vuonna luonnontiedelukion lukuvuosi on jaettu viiden periodin sijasta poikkeuksellisesti neljään opintoperiodiin, joista kaksi jaksoa käydään syksyllä ja kaksi keväällä. Tässä periodijärjestelmässä oppitunnit ovat 90 minuutin mittaisia.
Samanhenkisiä ihmisiä ja ympäristöarvoja
Toisen vuoden opiskelijat Camilla Silander ja Iivo Putus ovat olleet tyytyväisiä luonnontiedelukion kurssitarjontaan. Iivo kertoo osallistuneensa kuluvana syksynä akvaariokurssille, jossa oppilaat tutustuvat 120-litraisen akvaarion kasveihin ja kaloihin. Merenalainen elämä on tullut Hellun oppilaille tutuksi myös Itämeri-päivillä, jonka aikana opiskelijat vierailivat Ilmatieteenlaitoksella ja merentutkimusalus Arandalla.
”Monipuoliset kurssit helpottavat jatko-opintojen pohdinnassa. Itseäni kiinnostaisi paleontologia, jossa tutkitaan muinaisten eläinten luita ja kasveja. Toinen vaihtoehto olisi hakeutua kirjoitusten jälkeen opettajankoulutukseen”, Putus pohtii.
Camilla Silander on poiminut luonnontiedelukion tarjonnasta erityisesti kestävää kehitystä ja ympäristöteemoja sivuavia kursseja ja aineita.
”Biologiassa olemme perehtyneet esimerkiksi kaupunkiekologiaan ja tutkineet sen kautta Helsingin liikennejärjestelyjä ja energiankulutusta”, Camilla kertoo ja arvioi, että erityispainotteisissa lukioissa on suurempi todennäköisyys tutustua samanhenkisiin ihmisiin.
”On ollut kiva huomata, että Hellun oppilailla on monien asioiden suhteen samantyyppiset arvot.”
Helsingin luonnontiedelukio on mukana valtakunnallisessa Vihreä lippu -ohjelmassa, jossa tavoitteena on pyrkiä jatkuvasti vähentämään ympäristökuormitusta. Koulussa kierrätetään, minimoidaan hävikkiruuan määrä, kiinnitetään huomiota energiankulutukseen ja lisätään tietoisuutta kiertotaloudesta.
Uusi lukiorakennus lisää yhteistyötä yliopiston kanssa
Ekologisuus ja hiilineutraalius on otettu tavoitteeksi myös Helsingin luonnontiedelukion uusissa tiloissa, jotka valmistuvat ensi syksyksi Kumpulan kampukselle. Harjakorkeuteen edennyt koulu on runkoaan myöten puurakenteinen. Koulun lämmityksessä hyödynnetään maa- ja kaukolämpöä.
Kumpulan kampuksella toimii myös Helsingin yliopiston matemaattis-luonnontieteellinen tiedekunta, jonka kanssa luonnontiedelukion on mahdollista pian hyödyntää yhteiskäyttötiloja.
”Uudessa koulurakennuksessa on paljon lasiseiniä, avaruutta ja kaikille yhteisiä tiloja sohvaryhmineen. Luokkahuoneet sijoitetaan reunoille. Siitä tulee hieno ja monikäyttöinen tila, joka lisää varmasti koulun viihtyisyyttä ja yhteistyötä yliopiston kanssa”, rehtori Kaisa Tikka uskoo.
Luonnontiedelukion tutoreina toimivat Iivo Putus ja Camilla Silander ovat varmoja, että uusi lukiorakennus inspiroi järjestämään myös lisää koulun yhteisiä tapahtumia. Suosituiksi ovat osoittautuneet muun muassa yhteislaulutilaisuudet ja erilaiset juhlat.
”Meillä on tulossa mörkö- ja liskodisko, jonne saa pukeutua teeman mukaisesti. On tärkeää, ettei arki lukiossa ole pelkkää pänttäämistä. Siksi tällaiset tapahtumat tulevat tarpeeseen, vaikka niiden järjestämisessä onkin aika kova homma.”
Teksti ja kuvat Sanna Wallenius.
