Pienryhmäkoulutus omalla äidinkielellä on suureksi avuksi maahanmuuttaneiden naisten työllistymisessä. Tämän on huomannut asiantuntija Zainab Al-Ali kaupungin työhön kuntouttavista palveluista.
Hän on ollut tukemassa muualta muuttaneita naisia muun muassa Women to work -hankkeessa, jossa somalia, arabiaa tai venäjää puhuvat osallistujat saivat ohjausta omalla äidinkielellään. Hankkeessa ohjausta sai myös selkosuomeksi.
Osallistujat ovat kertoneet, että tärkeä tieto suomalaisesta työelämästä oli mennyt aiemmin puutteellisen kielitaidon takia ohi. Kun tietoa sai tutulla kielellä, perusasiat työntekijän velvollisuuksista ja oikeuksista selvisivät.
Työnhakuun tuli samalla arvokasta oppia muun muassa suoraan verkossa lähetettävistä työhakemuksista ja ansioluettelon kokoamisesta.
Yksi tyytyväisistä hankkeessa tukea saaneista kertoo palautteenaan näin:
Olen saanut työllistymiseen paljon apua. Toivottavasti jatkossa naisten lisäksi myös miehiä autetaan näin tehokkaasti integroitumaan sekä työelämään että myös Suomen kulttuuriin laajemmin.
Pääsin mukaan Women to work -hankkeeseen ja olen nykyään koulunkäyntiavustajan oppisopimuksella alakoulussa. Tiiviit päivät viides- ja kuudesluokkalaisten kanssa kehittävät sanavarastoa nopeasti, tunnen nykyään myös kirosanat.
Minulla on kotimaastani Marokosta kaupallinen koulutus. Suomeen tultuani aloitin aktiivisesti suomen kielen opinnot.
Olen hyvilläni oppisopimuksestani. Sanoinkin hankkeen aikana ohjaajalleni, että maahanmuuttajille pitäisi olla heti alusta asti yksilöllistä tukea ja mahdollisuus päästä kieliopintojen ohella samaan aikaan tutustumaan työelämään. Jokaisen tilanne on erilainen.
Tykkään olla lasten kanssa ja pidän työstäni. Päivissä on paljon vaihtelua, tylsiä hetkiä ei ole, kun aina tapahtuu jotakin.
Saan tukea opettajilta ja koulun muulta henkilökunnalta. Minulla on oppisopimuksen aikana ohjaaja, joka auttaa esimerkiksi opintosuunnitelmani tekemisessä.
Minua on tukenut maahan asettumisessa kaupungin työntekijöiden lisäksi suomalainen tuttava. Haluan itse auttaa muita tänne muuttavia naisia. Olen mukana Nicehearts-yhdistyksen toiminnassa ja erityisesti sen naapuriäititoiminnassa, jossa naisia kannustetaan aktiivisuuteen.
Piilossa olevaa osaamista
Al-Ali kertoo kuulleensa kiitoksia erityisesti työnhaun yksilöllisyydestä, siitä, kun saa tukea räätälöidysti. Yksi osallistujista tarvitsi apua CV:n tekemisessä. Toisessa tapauksessa ohjaaja oli hiljaa tukena vieressä, kun työnhakija soitti ensimmäisen puhelunsa potentiaaliselle työnantajalle.
Maahanmuuttaneilla on usein kokemusta, joka on saattanut jäädä mainitsematta virallisessa ansioluettelossa. Esimerkiksi viisi lasta kasvattaneella on paljon käytännön kokemusta lapsista. Joukossa voi olla myös loistavia organisaattoreita.
Al-Ali on huomannut, että työllistymisestä ja yleisemminkin suomalaisessa yhteiskunnassa toimimisesta kannatta jutella maahanmuuttaneiden kanssa pienissä ryhmissä. Lisäksi vaikuttaa siltä, että naiset pitävät nimenomaan pienistä naisryhmistä, sillä he ovat kokeneet ne kannustavammiksi kuin sekaryhmät.
– On tietenkin muistettava, että myös miehet tarvitsevat yksilöllistä ohjausta. Heilläkin on puutteita tiedossa suomalaisesta työelämästä.
Women to Work -hankkeessa keskityttiin kuitenkin nimenomaan naisiin, sillä tilastot kertovat maahanmuuttaneiden naisten työllistyvän miehiä heikommin.
Ennakkoluulot hellittämässä
Al-Ali on huomannut, että työnantajien ennakkoluulot vieraskielisiä kohtaan ovat etenkin Helsingissä hellittäneet. Tästä huolimatta vieraita kulttuureja saatetaan karsastaa – erityisesti silloin, jos työpaikalla pelätään, ettei työpaikkaohjaajien kielitaito riitä muuhun kuin suomeen.
Toisaalta myös maahanmuuttaneet saattavat luulla, ettei heitä kutsuta puutteellisen kielitaidon takia edes haastatteluun, ja jättää sopivia työpaikkoja hakematta.
– Ennakkoluuloja on molemmin puolin, Al-Ali sanoo.
Jokaiselle työnhakijalle etsitään sopivantasoista suomen opetusta. Kieltä opiskellaan myös ammatillisten opintojen lomassa, jolloin ammattisanasto tulee tutuksi.
– Asiakkaamme ovat joskus olleet oravanpyörässä. Töitä etsiessään heitä kehotetaan hankkimaan ensin kielitaitoa. Mutta kielitaidon hankkineille sanotaan, että ensin pitää hankkia työkokemusta.
Al-Ali muistuttaa, että työntekijöitä voi ottaa töihin vaikkapa määräaikaisilla sopimuksilla. Määräajan aikana pääsee tutustumaan puolin ja toisin sekä selvittämään, onko työntekijä sopiva juuri siihen työhön.
– Kaikki ihmiset oppivat työtä tekemällä, kukaan ei mene uuteen tehtävään valmiina pakettina, Al-Ali muistuttaa.
Epäselvyyttä aiemmista tutkinnoista
Erityissuunnittelija Taneli Kuusiholma kaupungin työllisyyspalveluista jakaa Al-Alin huomion: maahanmuuttaneilla naisilla on usein osaamista, jota ei helposti tunnisteta tai jota ei osata sanallistaa.
Työllistymistä hidastaa rohkeuden puute. Vajavainen kielitaito panee epäilemään, kuinka työelämässä selviää.
– Olisi hyvä huomata, että monissa töissä pärjäämiseen ei tarvita täydellistä kielitaitoa. Monesti kehittyvä kielitaito riittää.
Women to Work -hankkeessa saatuja oppeja on päästy hyödyntämään, mutta käytössä ovat myös vanhat hyviksi osoittautuneet työllistämisen keinot. Esimerkiksi suosittuja työnantajien ja työtä hakevien treffitapahtumia jatketaan. Lisäkoulutusta järjestetään joustavasti, jotta osaaminen saadaan sovitettua työllistymistä varten.
Työllisyyspalveluissa on myös monipuolista kieli- ja kulttuuriosaamista. Suomen, ruotsin ja englannin kielen lisäksi palvelua saa venäjän, arabian, somalin, ranskan, italian ja farsin kielellä. Asioita selvitetään myös muilla kielillä tulkin välityksellä.
Moni maahanmuuttaneista naisista on hoitanut lapsia pitkään kotona. Osalla ei ole peruskoulun jälkeistä koulutusta, kun taas osa heistä on korkeasti koulutettuja. Osalla on monipuolinen verkosto ihmisiä, kun taas osalla ei ole juuri perheen ulkopuolisia kontakteja.
Projektikoordinaattori Tanja Namrood korostaakin, ettei maahanmuuttaneista työttömistä naisista voi puhua yhtenä ja samana ryhmänä. Osa heistä tarvitsee hyvin monipuolista tukea, kun taas osa voi tarvita tukea yksittäisissä asioissa, kuten viranomaisasioinnissa.
– Kysymyksiä nousee myös tutkintojen tunnustamisesta ja rinnastamisesta. Prosessit ovat usein työnhakijalle pitkiä sekä kalliita ja joistakin lähtömaista on haastavaa saada tunnustamiseen tarvittavia dokumentteja.
Tilanne on varsin monimutkainen. Esimerkiksi EU/Eta-maiden ulkopuolelta tulleiden sairaanhoitajien diplomatasoista tutkintoa ei tunnusteta ollenkaan, vaan heidän on suoritettava sairaanhoitajan tutkinto Suomessa uudelleen, jotta he saavat suomalaisen sairaanhoitajan ammattioikeudet. Sen sijaan EU/Eta-alueen ulkopuolella suoritettuja bachelor-tasoisia tutkintoja on mahdollista täydentää Valviran määräysten mukaisesti, tosin hankevetoisesti.
Vaikka moni hyötyy omankielisestä ohjauksesta, suomen kieltä on hyvä pitää rinnalla. Namrood kertoo, että esimerkiksi Women to Work -hankkeen digiopetuksen aikana pyrittiin puhumaan myös suomea, jotta siihen totuttaisiin.
Rohkaisua ja motivointia
Kolmikko korostaa luottamuksen merkityksellisyyttä. Kun työtä etsivä rohkaistuu puhumaan omasta tilanteestaan palveluohjaajansa kanssa, sopivan opinto- ja urapolun suunnittelu helpottuu.
– Moni työttömistä maahanmuuttaneista naisista on tottunut olemaan kotona. He tarvitsevat motivointia ja rohkaisua, Namrood mainitsee.
Kun rohkeus syntyy ja työpaikka löytyy, vaikutukset naisten elämään ovat myönteiset. Itsetunto vahvistuu, ja arkeen tulee uusia elementtejä elämänpiirin laajentuessa.
Hän toivoo, että maahan muuttavien asiat saataisiin rullaamaan nopeasti heti tänne muuton jälkeen. Maahanmuuttaneille olisi jaettava mahdollisimman pian tietoa suomalaisesta yhteiskunnasta, jossa myös naisia kannustetaan kehittämään omaa osaamistaan työelämässä.
Namroodin mielestä hedelmällisintä on, jos työelämään tulijalla on rinnalla ihminen, joka kokoaa tarvittavan palvelupaletin ja ohjaa palveluista seuraavaan.
Aika työllistymiseen on otollinen, sillä pääkaupunkiseudulla työvoimapula on pahentunut ja työnantajien kiinnostus maahanmuuttaneita kohtaan kasvanut.
Namrood mainitsee hyvänä työnantajaesimerkkinä Nobinan, linja-autoliikenteen liikennöitsijän. Yrityksellä on pitkä kokemus työyhteisön monimuotoisuudesta, ja se korostaa työnantajapolitiikassaan kannustavansa myös naisia hakeutumaan muun muassa linja-autonkuljettajiksi.
Teksti: Kirsi Riipinen
Kuvituskuva: Jussi Hellsten
Lue lisää kestävästä kehityksestä Helsingissä osoitteessa kestava.helsinki kestava.helsinki(Linkki johtaa ulkoiseen palveluun).
