Alueella on vireillä kaavamuutos, joka mahdollistaisi kartanon tiluksille esimerkiksi ravintola- ja juhlatiloja, museotiloja, tutkimus- ja koulutustiloja, pienimuotoista hotellitoimintaa tai hyvinvointipalveluita. Pysyvää asumista kartanon alueella ei kuitenkaan sallita. Nykyisen asemakaavan mukaan rakennuksiin voi sijoittaa museotoimintaa.
Kilpailu on avoin kaikille. Ilmoittautumisvaiheessa hakijoiden tulee muun muassa esitellä liiketoimintasuunnitelma ja edellytykset rakennusten kunnostamiseen. Hakemusten perusteella kaupunkiympäristön toimialan asiantuntijat valitsevat kumppanit jatkoneuvotteluihin.
Hakuohjeet ja kilpailun lisätiedot löytyvät Helsingin kaupungin verkkosivuilta.
Myös uudisrakentaminen alueelle mahdollista
Meilahden kartanon alueella sijaitsee 1800-luvulta peräisin olevien kartanon päärakennuksen ja juhlarakennuksen lisäksi vuonna 1976 rakennettu Helsingin taidemuseon entinen näyttelyrakennus. Päärakennus ja juhlatila eli Tanssipaviljonki ovat asemakaavassa suojeltuja kohteita.
Kaupungin tavoitteena on, että uusi omistaja kunnostaa kartanoalueen suojellut rakennukset. Entinen taidemuseon rakennus on mahdollista kunnostaa tai purkaa ja korvata ympäristöön sopivalla uudisrakennuksella.
Kartanon tontti pysyy kaupungin omistuksessa ja se vuokrataan tulevalle omistajalle. Kartanopuisto ja rantareitti säilytetään julkisessa käytössä nykyiseen tapaan.
Kun alueelle löytyy sopiva kehittämisidea, kaupunki viimeistelee tarvittaessa asemakaavamuutoksen sen pohjalta yhteistyössä ehdotuksen tekijän kanssa. Tässä vaiheessa kuullaan myös asukkaiden mielipiteitä.
Seurapiirien suosima kartano
Meilahden kartano sijaitsee Seurasaaren kupeessa Meilahden huvila-alueella, jonka Museovirasto on määritellyt valtakunnallisesti merkittäväksi rakennetuksi kulttuuriympäristöksi.
Naapurustossa sijaitsevat muun muassa tasavallan presidentin virka-asunto Mäntyniemi, pääministerin virka-asunto Kesäranta sekä Urho Kekkosen museo Tamminiemi. Kartano on huvila-alueen vanhin rakennus.
Kartanossa majaa ovat pitäneet muiden muassa kenraalikuvernööri Fabian Steinheil ja venäläinen kreivi Alexandr Kušelev-Bezborodko, joka avasi kartanopuiston kaupunkilaisten käyttöön. Kartano oli tunnettu seuraelämästä ja loisteliaista juhlista. Luonnonkaunis puistoalue oli jo 1800-luvulla suosittu kaupunkilaisten virkistyskohde. Kaupungin omistukseen Meilahden kartano päätyi vuonna 1871.
Rakennukset ovat tällä hetkellä tyhjillään. Viimeisimpänä kartanoalueen rakennuksissa on ollut Helsingin taidemuseon toimintoja, jotka siirtyivät pois vuonna 2012. Päärakennuksessa toimi myös kesäkahvila vuoteen 2015 saakka.
Kaupunki haki Meilahden kartanon alueelle kehittäjää jo vuonna 2017, mutta silloin ei saatu toteutukseen edenneitä ideoita.
Rakennuksien myynti toteuttaa osaltaan kaupungin toimitilastrategiaa, jonka mukaan kaupunki luopuu rakennuksista, joilla sillä ei ole käyttöä omassa toiminnassa tai joiden omistamiseen ei liity muita strategisia syitä.
Lisätietoja
hel.fi: Meilahden kartanon alueen konsepti- ja hintakilpailu
Kuva: Annamari Tolonen / Helsingin kaupunki.
