Yrittäjä Tommi Korkala kertoo, että ravintolassa on myyty noin 20 000 ruoka-annosta kesän aikana.
– Alueella on käynyt tosi paljon porukkaa, ja ravintolassa on riittänyt ihmisiä. Vaikka majoitusta, saunaa ja vierasvenepaikkoja tarjoava toiminta on käynnistynyt hitaammin, on siinäkin pikkuhiljaa alkanut näkyä kasvun merkkejä, Korkala toteaa.
Positiivista palautetta on tullut runsaasti niin ravintolan ruoasta kuin sijainnistakin. Haastetta on kuitenkin tuonut keittiön kapasiteetti, sillä kiireisinä päivinä ruokaa on voinut joutua odottamaan jopa tunnin.
– 99 prosenttia palautteesta on kuitenkin ollut hyvää tai erittäin hyvää, vaikka toisinaan odotusajat ovatkin venyneet, Korkala lisää.
Ravintola on jatkossa auki ympäri vuoden, ja syyskuun loppuun asti myös viikonloppuisin. Lokakuusta alkaen arkisin tarjotaan buffet-lounas, ja viikonloppuisin ravintola palvelee tilauksesta. Lisäksi kartanossa järjestetään erilaisia tapahtumia, joista löytyy lisätietoa verkkosivuilta.
Stansvikin kartanoalueelle pääsee helposti Meritullintorilta lähtevällä lautalla, joka kulkee ympäri vuoden Kruunuvuorenrantaan. Lauttamatka kestää 11 minuuttia, ja lauttarannasta kävelee perille noin 5–10 minuutissa.
Kartanoalueen kulttuurihistoria elää maisemassa
Stansvikin kartanoalueella on lukuisia rakennuksia, jotka ovat säilyneet osana kartanon pitkää historiaa. Alueella sijaitsee muun muassa tilanhoitajan talo, Keltainen huvila, venevaja, piikojen talo, renkien talo, huvimaja, entinen saunarakennus, entinen vaunuvaja ja kellari. Kartanon päärakennuksen pihapiirin länsipuolella ovat kaupungin 1940-luvun jälkeen rakennuttamat talonmiehen asunto, ravintola ja rantasauna.
Kartanon maisemapuutarhan suunnittelu aloitettiin 1820-luvulla, ja siitä tuli olennainen osa kartanon ympäristöä. Näköalakukkula, johon rakennettiin kahdeksankulmainen paviljonki, sijaitsi aikoinaan Stansvikin saarella, jonne pääsi kevytrakenteista siltaa pitkin. Saari on sittemmin kadonnut merenlahden umpeenkasvun myötä. Kartanoon johtava tammikuja istutettiin vuonna 1860 ranskalaisen Fontainebleaun metsän tammenterhoista kasvatetuilla taimilla. Nykyisin Stansvikin kartanoalue on kulttuurihistoriallisesti ja maisemallisesti arvokas puistoalue.
