Käyttäjälähtöinen, kokeileva suunnittelu luo kaupunkilaisia innostavia paikkoja ja palveluja Helsinkiin. Uusi tietokoneleikkipuisto käy hyvästä esimerkistä, sanovat muotoilun taitajat Hanna Harris ja Piritta Hannonen.
Leikkipuisto Ruoholahti on kokenut lähes täydellisen muodonmuutoksen. Lapset eivät vain leiki siellä, vaan voivat myös oppia tietokoneen toiminnasta tässä Helsingin ensimmäisessä teemaleikkipuistossa.
Pääleikkivälineenä on kaksiosainen leikkitorni, joka edustaa prosessoria. Sen sisällä voi kiipeillä, ryömiä ja liukua.
– Puistossa on aina ollut perheitä ja lapsia leikkimässä, kun olen kävellyt sen ohi, Helsingin kaupungin designjohtaja Hanna Harris kertoo.
Helsingin muotoilun ja arkkitehtuurin tavoitteista – tehdä sellaisia julkisia tiloja ja palveluja, jotka luovat hyviä kokemuksia kaupunkilaisille. Tärkeiksi ja toimiviksi koetut puitteet houkuttelevat ihmisiä yhteen, mikä taas ruokkii yhteisöllisyyttä.
Mistä kaikki Ruoholahden puistossa alkoi? On mentävä vuoteen 2021.
– Lastenkirjailija-kuvittaja Linda Liukkaalla oli idea, miten tietokoneesta oppiminen voisi toimia leikkipuistossa ilman yhtäkään näyttöä. Pohdimme ja sparrailimme asiaa kaupungin eri toimijoiden kanssa ja se alkoi edetä, Harris muistelee. Hän tekee paljon juuri tällaista sillanrakennustyötä ja toimii muotoilusta tunnetun Helsingin julkisina kasvoina.
Puisto päätettiin rakentaa Ruoholahteen hyvien liikenneyhteyksien päähän ja lähelle keskustaa, jolloin sinne pääsevät helposti myös matkailijat. Leikkipuisto Ruoholahti oli myös peruskorjauksen tarpeessa, ja tietokoneteema istui alueen IT- ja pelialan yrityksiin.
Kaupunki otti leikkipuiston ja sen yhteydessä olevan päiväkodin työntekijät, paikalliset lapset ja käyttäjät mukaan suunnitteluun, mikä on tyypillistä muotoiluprosessille. Esiin nousi ideoita, mutta myös asukkaiden toive siitä, että “paikallisena laskettelukeskuksena” toimiva puiston kukkula ja laaja nurmialue pysyvät ennallaan. Näin on tapahtunut.
Puistossa on aina ollut perheitä ja lapsia leikkimässä, kun olen kävellyt sen ohi.
Ylä-Malmintorin elävöittämistä tavoittelevassa projektissa on puolestaan testailtu torille suunniteltuja asioita asukkaiden kanssa.
– Muotoilu tuo ihmisiä yhteen jo suunnitteluvaiheessa, jotta heidän tarpeensa ja toiveensa tulevat esille. Tekeminen myös sitouttaa tulevaan, korostaa kaupunkimuotoilupäällikkö Piritta Hannonen.
Hän on Harrisin läheinen työkaveri, joka tekee pitkän tähtäimen strategista suunnittelua: sovittaa helsinkiläisten tulevia palvelutarpeita ja kaupungin elinvoimaisuutta maailman muutokseen, tuo toimijoita yhteen sekä miettii, milloin mitäkin tulisi tehdä.
Esimerkit kuvastavat sitä, kuinka design-Helsinkinä tunnetusta pääkaupungista on tullut yhä monipuolisempi muotoilukaupunki. Kaupunki on satsannut muotoiluosaamiseensa vahvasti: sillä on jo kymmenen vuoden ajan ollut oma muotoilijatiimi, jonka kanssa toimii kaupungin kehittäjien toimialaverkosto ja muotoilutoimistoja. Palvelujen ja kohteiden suunnitteluun osallistuvat myös kaupungin työntekijät, asukkaat, yritykset ja yhteisöt.
Muotoilun edistämistyötä tehdään jopa kaupungin kouluissa, kuten viime vuonna Helsinki Design Award -palkinnon saaneessa Arabian peruskoulussa.
– Seiskaluokkalaiset kertoivat, että ovat oppineet yhdessä tekemistä, erehtymisen taitoa ja uudelleen tekemistä arkkitehtuuri- ja muotoilukasvatuksen avulla. Tällainen muita kunnioittava ja luova ongelmanratkaisu on mitä tärkein tulevaisuustaito, Harris sanoo.
Helsingin muotoilu- ja arkkitehtuurimainetta maailmalla rakentavat vahvasti esimerkiksi keskustakirjasto Oodi ja Pohjoismaiden suurin designfestivaali, Helsinki Design Week. Oodi on auttanut koko kirjastoverkostoa uudistumaan monipuolisiksi tekemisen paikoiksi, joita aktiivinen henkilökunta, ”kirjastoheimo”, jatkuvasti kehittää.
– Eräs norjalainen vieras oli aivan häkeltynyt, kun hän näki, mitä kaikkea siellä tapahtuu. Samanaikaisesti nuoret kokoontuivat tekemään läksyjä, seniorit osallistuivat digiklinikkaan ja saksalainen neurokirurgi printtasi 3D-printterillä aivot, Harris kuvailee.
Kesällä niin kaupunkilaiset kuin turistitkin löysivät tiensä Töölönlahden kesäpuistoon. Kaupunkilaisten ja alueen toimijoiden kanssa suunnitellussa puistossa sai esimerkiksi istua rantatuoleilla ja pelata pingistä kukkaloiston keskellä.
Maailmalla kiinnostaa myös tuleva Arkkitehtuuri- ja designmuseo. Sillä on maailmanlaajuisesti ainutlaatuiset kokoelmat, jotka pääsevät jatkossa paremmin esille. Museota päästään rakentamaan arvioiden mukaan vuoden 2027 lopulla.
– Voimme olla ylpeitä, sillä saimme 623 ehdotusta museon kansainvälisen suunnittelukilpailun ensimmäisessä vaiheessa. Oodista tuli aikanaan yli 500 ehdotusta, Harris päättää.
