Kun nuori päätyy tekemisiin poliisin kanssa, läheskään aina edessä ei ole putkaa tai sakkoa. Poliisi pyrkii auttamaan nuoria tekemällä laajamittaista yhteistyötä muiden nuorisotyön ammattilaisten kanssa.
- Tärkeintä on luottamus ja keskustelu, sanoo komisario Katja Nissinen.
Helsingin poliisin ennalta estävän työn komisario Katja Nissisen mukaan nuoria on ilo kohdata työssä.
Kun puhutaan turvallisuudesta kaupungeissa, nuorison käytös on aina osa keskustelua. Nuorison tapa liikkua porukoissa keskeisillä alueilla, kokeilla rajojaan ja välillä hölmöillä, tekee nuorisosta helpon kohteen kritiikille ja kommentoinnille.
- Usein kyse on häiriökäyttäytymisestä ja huutelusta, joka aiheuttaa turvattomuutta ympäristöön. Sitten siellä on se pieni porukka, joka käyttää päihteitä ja syyllistyy rikoksiin. Ongelmat nuorilla eivät ole tasamittaisia, valtaosa nuorista voi hyvin ja sitten on pienempi joukko, jolla menee hyvinkin huonosti, summaa komisario Katja Nissinen Helsingin poliisin ennalta estävästä työstä.
Kun nuori sitten päätyy tekemisiin poliisin kanssa, usein oletetaan, että edessä on putkaa tai sakkoa.
- Näin se ei tietenkään ole. Toki, jos tekee rikoksia, niistä joutuu vastuuseen, mutta meidän toimintatavat nykyään ovat todella moninaisia. Keskustelu on kaiken lähtökohta. Jos me esimerkiksi nähdään nuori viettämässä aikaa huumekauppiaan kanssa, niin hänet voidaan kutsua puhutteluun vanhempien kanssa. Tapaamisen tavoitteena on selvittää, onko taustalla isompiakin ongelmia ja pyrkiä etsimään oikeanlaista apua. Koko prosessin tavoite on nuoren ja perheen auttaminen, ei rankaiseminen, Nissinen kertoo.
Poliisin toiminnassa yhteistyö muiden viranomaisten ja toimijoiden kanssa on tärkeää.
- Koko auttamisprosessissa tarvitaan usean alan ammattilaisia ja yhteistyötahojen kautta meillä on jatkuvasti myös kaduilla satoja silmäpareja, Nissinen kuvailee.
Nuorisotyön näkökulmasta poliisin on myös tärkeä kunnioittaa muiden ammattilaisten roolia, toimintatapoja sekä tavoitteita.
- Sosiaalityöntekijöillä esimerkiksi on todella tarkat salassapitovelvollisuudet. Niitä kunnioitetaan, kuten kunkin viranomaisen toimintamalleja tai velvollisuuksia asioiden ratkaisemiseksi, sanoo Nissinen.
Poliisin ankkuritoiminnassa autetaan kokonaisia perheitä
Helsingin poliisin ennalta estävän toiminnan yksi osa-alueista on ankkuritoiminta, jonne ohjautuu useimmiten rikoskierteessä olevia nuoria. Ankkurissa heitä vastassa on moniammatillinen tiimi, johon kuuluu poliisin lisäksi psykiatrinen sairaanhoitaja sekä sosiaalityöntekijöitä. Tiimillä on yhteinen ryhmätyöskentelyhuone poliisin tiloissa.
-Me valitsemme asiakkaamme ja usein he päätyvät ankkuritoiminnan piiriin poliisin tai muiden sidosryhmien kautta. Taustoja nuorilla on monenlaisia, asiakkaita tulee niin hyvä- kuin huono-osaisista perheistä. Sieltä voi löytyä vanhempien väsymistä, perheväkivaltaa, monisukupolvista syrjäytymistä tai mielenterveysongelmia. Toki ei tietenkään aina, kertoo komisario Katja Nissinen.
Yksi tärkeä ankkurityön tavoite on se, että jokaisesta tapaamisesta lähdetään jonkinlaisen toimenpide-ehdotuksen kanssa.
- Meillä on yhteiskunnassa kokonaisuudessaan haaste palavereiden kanssa, palaveerataan paljon, mutta päätöksiä ei synny. Jos nuoria haluaa auttaa ajallisesti oikein, toimenpiteitä pitää tehdä nopeasti. Ei voi jättää ketään odottelemaan päätöksiä puolta vuotta. Tästä syystä meillä on paikalla useamman alan ammattilainen, ja ne päätökset pystytään tekemään heti samassa tapaamisessa, Nissinen toteaa.
Ankkurissa nuoren lisäksi käsittelyyn päätyy usein koko perhe.
- Välillä vanhemmuus on hukassa ja silloin me tarjoamme apua myös vanhemmille. Yritämme löytää ratkaisuja kaikille, mutta keskiössä on aina nuori. Nämä asiat eivät ikinä ole yksinkertaisia ja viimeiseen saakka pyritään edistämään sitä, että nuori voisi pysyä kotona. Valitettavasti joskus muu paikka on kuitenkin nuorelle parempi, sanoo Nissinen.
Keskustelun polarisoituminen ei auta ongelmien ratkaisussa
Helsinkiläiset nuoret ovat komisario Nissisen mukaan keskiverrosti hyvin käyttäytyviä ja mukavia.
- He haluavat olla tekemässä parempaa kaupunkia ja on ilo kohdata heitä töissä joka päivä. Nuoret kysyvät herkästi neuvoa ja aidosti huolehtivat myös kavereiden ongelmista. On hienoa, että he luottavat poliisiin ja asioita saadaan vietyä eteenpäin yhdessä. Se voi olla osasyynä siihen, että nuorten tekemät rikokset ovat laskeneet viime vuosina tasaisesti.
Yleisen turvallisuudentunteen ylläpitämisessä myös viestintä on tärkeää. Jos se epäonnistuu, leimaataan helposti nuorisoa ja luodaan turvattomuutta. Nissistä itseään harmittaa keskustelun polarisoituminen.
- Julkisessa keskustelussa ollaan helposti asetelmissa, joissa on esimerkiksi nuoret vastaan vanhat tai kantasuomalaiset vastaan maahanmuuttajat. Me tarvitsisimme enemmän avointa keskustelua nuorten ongelmista siellä taustalla. Usein kuitenkin esimerkiksi sillä helsinkiläisellä maahanmuuttajanuorella ne ongelmat ovat täysin samanlaisia kuin kuopiolaisella ikätoverillaan, Nissinen muistuttaa.
Toki on joukko nuoria, jolla on todella isoja haasteita ja taustalla vahvaa huono-osaisuutta.
- Ne ongelmat ovat sitten osa yhteiskunnallisia, osa yksilöllisiä. Täällä Helsingissä tehdään kuitenkin valtavasti työtä ja nimenomaan yhteistyötä nuorten ongelmien juurisyiden ratkomiseksi. Pyritään jatkuvasti tekemään paremmin ja enemmän, yhdessä, Nissinen summaa.
Iframe not supported
Kirjoitus on osa Nordic Safe Cities -järjestön Safe City Tour -viikkoa. Nordic Safe Cities(Linkki johtaa ulkoiseen palveluun) (NSC) on Pohjoismaisen ministerineuvoston vuonna 2016 perustama Pohjoismaiden turvallisuuteen keskittyvä voittoa tavoittelematon verkosto. NSC:n toiminnalla pyritään vaikuttamaan myönteisesti kaupunkien turvallisuuteen ja torjumaan vastakkainasettelua sekä väkivaltaista ääriajattelua. Helsinki on osallistunut verkoston toimintaan sen alusta alkaen.
Teksti: Vilja Roihu/Stooritaivas Oy
Kuvat: Aki Rahikka/Stooritaivas Oy
