Mukana-ohjelma korostaa kiinnittämään huomiota kolmeen ilmiöön, jotka ovat mielen pahoinvointi, nuorisotyöttömyys sekä koronapandemian aikana syntynyt hyvinvointi- ja oppimisvaje.
Eriarvoisuuden vähentämisen ja nuorten syrjäytymisen ehkäisyn kaupunkistrategiahankkeen, Mukana-ohjelman raportti kuluvan valtuustokauden osalta on julkaistu. Ohjelmassa on kehitetty ja vahvistettu kaupungin toimialojen yhteistyötä lasten, nuorten ja perheiden hyväksi, jotta jokainen helsinkiläinen lapsi ja nuori pysyisi mukana eikä kukaan jäisi syrjään. Painopiste tässä työssä siirtyi ohjelman aikana entistä varhaisempaan vaiheeseen ongelmien ennaltaehkäisemiseksi.
Toimenpiteitä syrjäytymisen ehkäisemiseksi ja eriarvoisuuden vähentämiseksi oli yhteensä 32. Osa niistä kohdentui tutkimustiedon pohjalta Helsingissä alueille, joilla riskejä oli tilastojen valossa muita enemmän, ja osa koski koko kaupunkia. Esimerkiksi harrastamisen lisäämisen alueellisia kokeiluja tehtiin Mellunkylässä ja Kaarelassa, jotta mahdollisimman moni lapsi saisi mielekästä ja turvallista tekemistä vapaa-ajalleen. Tunne- ja vuorovaikutustaitojen oppitunteja, vertaisvalmentamista, kodin ja koulun uudenlaisia yhteistyömalleja ja oppilaiden keskusteluryhmiä koulupudokkuuden estämiseksi pilotoitiin Helsingin kolmessa Me-koulussa Mellunmäessä, Malmilla ja Kannelmäessä.
Ohjelman aikana toimenpiteet ryhmiteltiin viideksi teemaksi: varhaisen vaiheen tuki perheille, harrastamisen ja mielekkään vapaa-ajan edistäminen, kaikki mukana pitävä kasvatus ja koulutus, toisen asteen koulutuksen suorittaminen ja työelämään siirtyminen sekä rakenteelliset ratkaisut ja henkilöstö. Esimerkiksi varhaisen vaiheen tuessa kaupungin varhaiskasvatushenkilöstö otti käyttöön Mitä kuuluu -mallin perheiden tuen tarpeen tunnistamiseksi ja palveluihin ohjaamiseksi. Mellunkylän ja Vuosaaren alueella pilotoitiin uudenlaista Perheen mukana -palvelua, jossa varhaiskasvatusiässä olevan lapsen perhe saa rinnallakulkijan tukemaan huoltajaa vanhemmuuden haasteissa ja työllistymisessä.
Toimintamallit löytyvät verkosta ja työ jatkuu
Mukana-ohjelman toimintamallit on koottu verkkosivustolle kaikkien hyödynnettäviksi ja otettaviksi käyttöön laajemmin. Sivustolta löytyvät tarkemmat tiedot malleista, ja ne ovat jaoteltu kohderyhmiensä mukaan ikäryhmittäin varhaiskasvatusikäisiin, perusopetusikäisiin ja sitä vanhempiin nuoriin.
Koronapandemia vaikeutti osaltaan nuorten syrjäytymisen ehkäisemiseksi tehtäviä toimenpiteitä keväästä 2020 lähtien. Erityisesti harrastukset ja ohjattu vapaa-ajantoiminta olivat pitkiä aikoja rajoitusten alaisina, ja uusia kohtaavia työllisyyspalveluja ei voitu järjestää. Lisäksi toisen asteen opiskelijat olivat kuukausien ajan etäopetuksessa, mikä on selvitysten mukaan vaikuttanut monien hyvinvointiin.
Mukana-ohjelman päättyessä tämän valtuustokauden osalta toukokuussa 2021 nuorten syrjäytymisen ehkäisemiseksi on Helsingissä edelleen paljon tehtävää. Yhdenvertaisuuden edistämisen ja eriarvoisuuden vähentämisen olisi hyvä olla kaupunkistrateginen kehys syrjäytymistä ehkäisevälle työlle jatkossa. Viestikapulan siirtyessä seuraavalle valtuustokaudelle työn painopisteen tulisi pysyä ennaltaehkäisyssä ja toimialarajat ylittäviä rakenteellisia ratkaisuja tulisi vahvistaa ja kehittää edelleen. Lisäksi ohjelmassa on tunnistettu kolme ilmiötä, joihin tulee suhtautua erityisellä vakavuudella nyt ja tulevaisuudessa. Nämä ilmiöt ovat mielen pahoinvointi, johon myös lasten ja nuorten yksinäisyys liittyy, koronan vuoksi rakettimaisesti kasvanut nuorisotyöttömyys sekä huoli siitä, että poikkeusaika ja eristäytyminen ovat aiheuttaneet hyvinvointi- ja oppimisvajetta, jonka seuraukset saattavat näkyä vasta vuosien päästä.
Mukana-ohjelman loppuraportti (pdf)
Video Me-kouluissa kehitetystä työstä kolmelta koululta
Ohjelman toimenpide- ja vaikutusmittarit(Linkki johtaa ulkoiseen palveluun)
Ohjelman vaikuttavuusmittarit(Linkki johtaa ulkoiseen palveluun)