Osallistuva budjetointi eli helsinkiläisittäin OmaStadi on tapa saada asukkaiden kehittämisajatukset mukaan julkiseen keskusteluun. Yhteisesti sopimalla ja kehittämällä käytetään tietty kaupungin budjettiin ennalta sovittu rahamäärä kaupunkilaisia ilahduttaviin uudistuksiin.
Helsinkiläisten halukkuuteen osallistua kaupunkikehittämiseen ja päätöksentekoon kiinnitettiin hallinnon kehittämistyössä huomiota jo 1970-luvulla, kun havaittiin äänestysaktiivisuuden laskua.
– Ajateltiin, että jos äänestysaktiivisuus on matala eivätkä ihmiset koe yhteiskunnallista toimintaa tai puolueita enää omikseen, silloin päätöksenteon laatu ja laillisuus rappeutuu, kertoo 1980-luvulla Helsingin lähidemokratiasihteerinä aloittanut Olli
Lahtinen.
Osallistuvan budjetoinnin malli rantautui Suomeen 2010-luvulla. Sitä ja muita osallisuutta edistäviä toimenpiteitä ei pitäisi Lahtisen mukaan nähdä muun kunnallisen päätöksenteon vastavoimana tai korvaajana, vaan täydentäjänä. Aito osallisuuden tunne voikin Lahtisen mukaan rohkaista yhä useampia ihmisiä liittymään puolueisiin tai vaikuttamaan muilla tavoin.
– Tosin ihmisten pitää myös voida osallistua päätöksentekoon kuulumatta poliittisiin puolueisiin esimerkiksi satunnaisotannalla koottujen kansalaisraatien kautta, erityissuunnittelija Lahtinen sanoo vuosikymmeniä myöhemmin.
Kaupunki on lähtenyt kokeilemaan myös uudenlaisia tapoja kehittää palveluita yhdessä kaupunkilaisten kanssa, kuten esimerkiksi sosiaali- ja terveystoimialalla.
– Meillä aloitti tänä keväänä Myllypuron terveys- ja hyvinvointikeskuksen kehittämistä varten oma ryhmä. Kehitämme keskusta asukkaiden kanssa yhdessä kartoittaen heidän näkemyksiään. Uutta on se, että kehittäjäyhteisö toimii digitaalisella alustalla, sanoo Helsingin Sosiaali- ja terveystoimialan erityissuunnittelija Kaisa Kutilainen.
Helsingissä toimivat kuntalaissa määritellyt vaikuttamistoimielimet, kuten vanhusneuvosto(Linkki johtaa ulkoiseen palveluun), vammaisneuvosto(Linkki johtaa ulkoiseen palveluun) ja nuorisoneuvosto(Linkki johtaa ulkoiseen palveluun). Neuvostojen asiantuntemusta ja osaamista hyödynnetään kaupungin toiminnassa esimerkiksi pyytämällä niiltä lausuntoja suunnitelmista.
Helsingissä toimivat myös tasa-arvo- ja yhdenvertaisuustoimikunta, jonka tehtävänä(Linkki johtaa ulkoiseen palveluun) on edistää tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden toteutumista kaikessa kaupungin toiminnassa ja palveluissa. Kaksikielisyystoimikunta puolestaan seuraa ja arvioi kaksikielisyyden toteutumista kaupungin tarjoamien palvelujen osalta sekä kaupungin henkilöstön piirissä.
Kaupunkilaisten osallisuutta tukemassa ovat myös seitsemän
stadiluotsia sekä kolme yritysluotsia.
OmaStadi on pysyvä tapa osallistua ja vaikuttaa Helsingissä
OmaStadi mahdollistaa kaikille avoimen osallistumisen ja vaikuttamisen asuinalueensa ja koko kaupungin kehitykseen.
– Meille on tärkeää, että erilaiset kaupunkilaiset voivat yhdenvertaisesti osallistua ja vaikuttaa kaupungissa. OmaStadista viestittiin toisella kierroksella seitsemällä kielellä. Lisäksi kaupunki teki yhteistyötä kaupungin eri palveluiden ja järjestöjen kanssa eri kieli- ja kulttuuriryhmiin kuuluvien kaupunkilaisten tavoittamiseksi. Järjestöyhteistyötä tehtiin esimerkiksi Somalinkieliset ry(Linkki johtaa ulkoiseen palveluun):n ja tyttöjen sekä naisten osallistumisen mahdollisuuksia edistävän Niceheartsin(Linkki johtaa ulkoiseen palveluun) kanssa. OmaStadissa äänesti vuoden 2021 lokakuussa 47 064 kaupunkilaista. Eli 8,1 prosenttia äänioikeutetuista helsinkiläisistä käytti äänioikeuttaan. Kansainvälisessä vertailussa, esimerkiksi Pariisiin verrattuna, se on hyvä tulos, kertoo OmaStadin kehittämispäällikkö Kirsi Verkka.
OmaStadissa Helsinki käyttää 8,8 miljoonaa euroa kaupunkilaisten ideoiden toteuttamiseen. OmaStadin toisella kierroksella (2020–2021) helsinkiläiset ideoivat 1463 kaupungin viihtyisyyttä ja toimivuutta edistävää ehdotusta. Lopulliseen äänestykseen eteni 397 ehdotusta, joista äänestyksessä eteni 75 ehdotusta toteuttamiseen asti. Näiden uudistusehdotusten rakentumista ja toteuttamista voi seurata OmaStadin verkkosivuilla.
Osallistuva budjetointi juontaa juurensa Porto Alegren kaupunkiin Brasiliassa. Se luotiin valtaapitävien puolueiden ja päätöksenteon täydentäjäksi mahdollistamaan asukkaiden osallistuminen kaupungin budjetin suunnitteluun.
Lue
lisää:
OmaStadi(Linkki johtaa ulkoiseen palveluun)
Löydä
tapasi osallistua ja vaikuttaa Helsingin kehittämiseen(Linkki johtaa ulkoiseen palveluun)
Helsingin osallistuvan budjetoinnin
mallit ja muodot kansainvälisessä kontekstissa, Pro gradu(Linkki johtaa ulkoiseen palveluun)
Piirroskuva: Minna Alanko, Helsingin kaupungin aineistopankki.