Helsingin kaupungin lukioiden laatujärjestelmän kehittäminen aloitettiin kesäkuussa 2023. Seuraavan syksyn aikana rehtorit ja apulaisrehtorit suunnittelivat lukiokoulutuksen yhteisiä strategisia tavoitteita ja nostivat erityisesti esiin oppilaitosten hyvinvoinnin, toimintakulttuurin sekä oppivan ja kehittyvän lukion. Loppusyksyn ja alkutalven aikana laatutyöhön tulivat mukaan lukioiden opettaja- ja opiskelijajäsenet.
Tammikuussa järjestettiin lukiokoulutuksen laatujärjestelmän suunnittelupäivä, johon osallistui kaikista 15 suomen- ja ruotsinkielisistä lukioista yhteensä 100 henkeä: rehtoreita, apulaisrehtoreita, opettajia, opiskelijoita sekä opiskeluhuollon ja hallinnon edustajia.
Päivän aikana työstettiin yhdessä tavoitteita sekä niille konkreettisia kriteereitä ja mittareita, joiden avulla laadunarviointia ja laadun kehittämistä voidaan tehdä kaupungin lukioissa tulevina vuosina.
Lukiokoulutusta kehitetään yhteistyössä
Tilaisuuden avanneet lukiokoulutuksen päällikkö Tarja Aro-Kuuskoski ja Ruotsinkielisen vapaan sivistystyön ja lukiokoulutuksen päällikkö Moa Thors korostivat omassa alustuksessaan jokaisen rehtorin, opettajan ja opiskelijan työpanoksen merkittävyyttä. Lukiokoulutuksen laatua parannetaan yhdessä.
Gymnasiet Lärkanin opiskelija Sara Feiring sai tietää laatujärjestelmän suunnittelupäivästä opiskelijakunnan kautta.
– Päivä vaikutti kiinnostavalle ja hauskalle mahdollisuudelle osallistua, kertoo Sara.
Opiskelijat valmistautuivat suunnittelupäivään omassa orientoivassa työpajassa. Pajassa tutustuttiin laatuajatteluun ja mietittiin, mitä se voisi tarkoittaa lukion arjessa.
Ressun lukion opiskelija Seela Veijola koki tärkeäksi orientaatiopäivässä sen, että näki muita samassa tilanteessa olevia opiskelijoita – heidän kanssaan tehty ajatuskarttatyöskentely auttoi pääsemään kiinni käsiteltävään aiheeseen. Seela Veijolan mielestä opiskelijoita kuunneltiin suunnittelupäivässä ja heistä oli oikeasti hyötyä työskentelyssä.
Suunnittelupäivän työskentely eteni aamupäivällä pienryhmissä, joissa oli edustajia eri lukioista. Kullakin pienryhmällä oli oma lukiokoulutuksen yhteisiä tavoitteita käsittelevä teemansa.
Tapahtuma oli kaksikielinen ja pienryhmiä oli sekä suomeksi että ruotsiksi. Päivän aikana syvennyttiin yhteisten tavoitteiden lisäksi myös kunkin lukion omiin lukiokohtaisiin tavoitteisiin.
– Meidän ryhmämme aiheena oli, kuinka opiskelijat voivat vaikuttaa lukiossa. Oli tosi kivaa saada keskustella opettajien ja rehtoreiden kanssa, sillä jokaisella on erilainen näkökulma asiaan. Koin, että minun ajatukseni tulivat hyvin kuulluksi ryhmässä, kertoo Sara Feiring.
“Tuntui, että tein jotain tärkeää”
– On tärkeää, että nuoret osallistuvat vastaaviin tilaisuuksiin lukioaikana, koska heillä on tuoreimmat kokemukset. Moni asia on ehtinyt muuttua ja aikuisena ei edes välttämättä enää muista kaikkea. Osallistuisin mielellään myös tulevaisuudessa vastaaviin tilaisuuksiin. Tuntui, että tein jotain tärkeää, Sara Feiring toteaa.
Seela Veijola piti erityisesti lukiokohtaista työskentelyä tärkeänä:
– Opiskelijat voisivat olla paljon enemmän mukana lukiokoulutuksen kehittämisessä ihan arjessakin.
Lukiokoulutuksen laatu- ja saavutettavuushanke (5/2023–1/2025)tukee laatujärjestelmän kehittämistä
Helsingin kaupungin lukiokoulutuksen laadun kehittämistä tehdään Opetushallituksen rahoittaman Lukiokoulutuksen laatu- ja saavutettavuushankkeen tuella. Hanke toteutetaan yhdessä kaupungin lukioiden henkilöstön, opiskelijoiden sekä huoltajien kanssa.
Hankkeen tavoitteena on koulutuksen laadun kehittäminen kolmesta eri näkökulmasta:
- Laatujärjestelmä ja tiedolla johtaminen
- Pedagoginen kehittäminen
- Opiskelukyky ja hyvinvointi
