Vantaa, Helsinki ja Espoo toteuttivat pääkaupunkiseudulle yhtenäisen väestöennustemallin. Kaupunkien yhteistyön tavoitteena on saada uudella mallilla nopeammin toteutettavia ja tarkempia väestöennusteita, joita pääkaupunkiseutu ja myös muut kunnat ja kaupungit voivat hyödyntää.
Aikaisemmin pääkaupunkiseudun suurissa kaupungeissa Helsingissä, Espoossa ja Vantaalla oli käytössä yhteiseen menetelmäkehykseen perustuva, mutta kussakin kaupungissa erillinen ikäryhmittäinen väestöennustemalli. Nyt syntyneellä yhteisellä mallilla tavoitellaan tarkempia ennusteita nopeammin. Lisäksi uusi yhteistyömalli mahdollistaa kaupunkien keskinäisen työnjaon, lisää tietämystä ja tuo ratkaisuvaihtoehtoja ongelmiin. Avoimesti kehitetty väestöprojektiomalli tarjoaa muillekin kaupungeille ja kunnille mahdollisuuden hyödyntää mallia niiden omassa väestöennustetyössä.
Uusi väestöennustemalli hyödyntää Tilastokeskuksen tutkimusta ja valmiita parametriaineistoja Tilastokeskuksen pääkaupunkiseudulle toteuttamasta vuositasoisesta tilastopaketista. Paketista malli saa lähtötiedot väestörakenteelle sekä syntyneille, kuolleille ja muuttoliikkeelle.
Kaupunkien on vielä sovitettava käytännön työllä ja kokeiluilla malli omiin väestöennustetarpeisiinsa. Hankkeen aikana oli mahdollista testata mallin tekninen toimivuus, mutta hankkeen lopullisen onnistumisen ratkaisee uusien väestöennusteiden oikeellisuus.
Uuteen ennustemenetelmään saatiin valtion avustusta
Vantaa, Helsinki ja Espoo saivat hankkeeseen Valtiovarainministeriön digikannustinavustusta vuosille 2020–2021. Koronapandemian takia avustuksen käyttöaikaa pidennettiin vuoden 2022 huhtikuulle. Haussa Valtiovarainministeriö myönsi avustusta digitalisaatiota edistäviin hankkeisiin, jotka uudistivat kuntien toimintatapoja tai palveluprosesseja sekä paransivat niiden laatua ja vaikuttavuutta. Ministeriön tavoitteena oli myös kannustaa kuntia yhteistyöhön. Avustusehtojen mukaan hankkeen lopputuloksia oli voitava hyödyntää muissa kunnissa.
Uutta pääkaupunkiseudun yhteistä väestöennustemallia käsitellään uusimman Helsingin seudun suunnat -verkkojulkaisun artikkelissa. Julkaisussa seurataan säännöllisesti lisäksi muun muassa Helsingin seudun talouden, työ- ja asuntomarkkinoiden ja liikenteen kehitystä.
Lue koko artikkeli(Linkki johtaa ulkoiseen palveluun)
Lue lisää: Helsingin Seudun Suunnat 2/2022
Tuotannon kasvu hiipui Helsingin seudulla vuoden 2022 toisella neljänneksellä(Linkki johtaa ulkoiseen palveluun)
Joka kuudes harkitsi asunnon ostamista pääkaupunkiseudulla(Linkki johtaa ulkoiseen palveluun)
Perustoimeentulotuen sekä asumistuen saajien määrä edellisvuotta pienempi(Linkki johtaa ulkoiseen palveluun)
Lento- ja laivaliikenteen matkustajamäärät kasvussa(Linkki johtaa ulkoiseen palveluun)
Työllisyyskehityksellä edelleen positiivinen suunta(Linkki johtaa ulkoiseen palveluun)
Helsingin seudun väestönkasvu oli vuoden 2022 toisella neljänneksellä koronavuosia suurempaa(Linkki johtaa ulkoiseen palveluun)
Jatkuvasti päivittyvä verkkosivusto:
www.helsinginseudunsuunnat.fi(Linkki johtaa ulkoiseen palveluun)
Helsingin Seudun Suunnat on neljännesvuosijulkaisu, jonka uusimmassa ajankohtaiskatsauksessa luodaan katsaus vuoden 2022 toisen neljänneksen kehityssuuntiin. Seudun kehitystä kuvataan julkaisussa indikaattoreilla aluetalouden, asunto- ja toimitilamarkkinoiden, hyvinvoinnin, liikenteen ja ympäristön, työmarkkinoiden sekä väestön aihealueilta.
Helsingin seutu: Espoo, Helsinki, Hyvinkää, Järvenpää, Kauniainen, Kerava, Kirkkonummi, Mäntsälä, Nurmijärvi, Pornainen, Sipoo, Tuusula, Vantaa ja Vihti
