Anna Takkunen työskentelee psykologina Alppilan lukiossa ja Heidi Kuvaja Stadin AO:n Prinsessantien toimipaikassa. Heidän ja muiden ammattilaisten yhteisenä päämääränä on torjua nuorten kokemaa yksinäisyyttä, turvattomuutta, uupumusta ja stressiä. Keinot ovat usein samantyyppisiä, oli kyse lukiosta tai ammattioppilaitoksesta.
– Pyrimme järjestämään opiskelijoille runsaasti mahdollisuuksia tutustua toisiinsa. On tutor-toimintaa, tulojuhla, nuoriso-ohjaajan järjestämää välituntitoimintaa ja liikuntacoachien järjestämää vapaa-ajantoimintaa, Takkunen kertoo.
Yhteisöllisyyden synnyttämiseen kiinnitetään paljon huomiota myös Stadin AO:ssa. Nuorten ja yhtä lailla aikuisopiskelijoiden hyvinvointiin panostetaan monin tavoin.
– Suunnittelemme koululla yhdessä uusia ryhmäytymisen ja yhteisöllisyyden kasvattamisen paikkoja. Tapahtumia on useita, Kuvaja jatkaa.
Opiskeluhuolto on olemassa nuoria varten
Hyvinvoinnin lisäämiseksi oppilaitoksissa toimii ammattilaisten ryhmä, johon kuuluvat opiskeluhuolto, koulutuspäälliköt, opinto-ohjaajat ja rehtori. Opiskeluhuoltoa ovat psykologit, kuraattorit, terveydenhoitajat, sairaanhoitajat ja lääkäri.
– Mietimme ja suunnittelemme esimerkiksi sitä, miten ehkäistä yksinäisyyttä tai kuinka käsittelisimme päihdeteemoja, Kuvaja kertoo.
Hyvinvoinnin teemoja on lisätty opiskelun sisältöön. Työpajoissa on juteltu muun muassa unesta ja itsensä rauhoittamisesta.
Takkunen näkee, että yhteisöllisyyden syntymiseen kannattaa panostaa, sillä merkitykselliseksi koettu yhteisö vaikuttaa myös oppimiseen. Käänteisesti sanottuna: jos opiskelija tuntee itsensä alinomaa yksinäiseksi eikä kavereita ole, kouluun lähteminen voi tuntua vaikealta ja opiskelumotivaatio laskea.
Turvallisuudentunne kasvaa pienillä teoilla
Sekä lukioissa että ammatillisissa oppilaitoksissa järjestetään tilaisuuksia ja työpajoja, joissa henkilökunta ja opiskelijat pohtivat yhdessä, miten turvallisuutta voidaan lisätä. Millaiset ovat turvallisen tilan säännöt ja kuinka kiusaaminen estetään?
Alppilan lukiossa turvallisen yhteisön pelisäännöistä keskustellaan toiminnallisilla oppitunneilla. Myös Prinsessantiellä käydään yhdessä läpi turvallisen yhteisön pelisääntöjä. Opiskelijat pohtivat yhdessä oppilaitoksen henkilökunnan kanssa, miten jokaisen tulisi toimia, jotta kaikilla olisi hyvä olla. Pienryhmätapaamisissa jutellaan myös yhteisöllisyyden lisäämisestä ja yksinäisyyden vähentämisestä.
Samassa yhteydessä on luontevaa muistuttaa toisten kunnioittamisesta ja toiset huomioivasta käyttäytymisestä.
– Jokainen voi vaikuttaa toimintakulttuuriin ja yhteisöön ottamalla muut huomioon ja esimerkiksi tervehtimällä, Kuvaja mainitsee.
Turvallisuutta luo myös tunne siitä, että oppilaitoksessa on aikuisia, joiden juttusille pääsee helposti.
Opettajakin voi ohjata psykologin luo
Opiskelijan syyt hakeutua psykologin luo juttelemaan ovat mitä moninaisimmat. Osa nuorista on stressaantuneita ja osa haluaa puhua ihmissuhdeasioista. Myös elämän kriisitilanteet näkyvät vastaanotolla.
Nuorten masennus ja ahdistuneisuus ovat yleistyneet. Se ja muut mielen hyvinvoinnin haasteet näkyvät psykologien työssä.
– Mieliala voi olla huono, tai sitten väsyttää tai ei vain jaksa. Joskus opiskelumotivaatio on hukassa. Nuorella voi olla myös ahdistusta tai vaikeuksia tarkkaavaisuudessa, Kuvaja kertoo.
Nuori voi tulla psykologin pakeille myös opettajan ohjaamana. Mikäli opinnot eivät etene, opettajan velvollisuus on ohjata opiskelija kuraattorin tai psykologin juttusille.
Korona vaikuttanut ahdistuneisuuteen
Nuorten ongelmista syytetään usein koronapandemiaa, vaikka todellisuudessa monet ikävät ilmiöt olivat olemassa jo ennen sitä, Takkunen pohtii. Eristäytyminen ikätovereiden seurasta on kuitenkin jättänyt nuoriin jälkiä, jotka voivat näkyä esimerkiksi sosiaalisena ahdistuneisuutena. Takkunen toivookin, että poliittiset päättäjät muistavat nuorten hyvinvoinnin jakaessaan resursseja tai päättäessään vaikkapa ryhmien koosta.
Oppilaitos pystyy osaltaan tukemaan nuorta, jos opiskelu tuntuu liian kuormittavalta.
– Opiskelijat ja tilanteet ovat yksilöllisiä, ja yhdessä mietitään, mikä kunkin kohdalla tukisi opiskelua ja hyvinvointia, Takkunen mainitsee.
Hän käy yhdessä kuraattorin ja terveydenhoitajan kanssa kertomassa opinto-ohjauksen kurssilla opiskelijoille jaksamisesta ja hyvinvoinnista.
Poissaoloihin runsaasti huomiota
Kouluissa ja oppilaitoksissa halutaan estää nuorten putoaminen kelkasta. Uudessa hallitusohjelmassakin todetaan, kuinka ”koulutuksen keskeyttämistä toisella asteella vähennetään määrätietoisesti”.
Psykologit pohtivat, että koulupudokkuuteen vaikuttaa moni asia ja ongelma on monimutkainen ja yhteiskunnallinen. Haluttomuus opiskella ei yleensä ala vasta toisella asteella, vaan vaikeuksia on usein ollut jo peruskoulussa.
– On hyvä, että oppivelvollisuuden ikärajaa nostettiin. Hyvä puoli maksuttomuuden lisäksi on se, että nyt meillä on mahdollisuus ottaa avuksemme lastensuojelun ammattilaisia, Heidi Kuvaja huomauttaa.
Joskus kasaantuvien poissaolojen taustalla on vanhoja kiusaamiskokemuksia, joita on mahdollista työstää psykologin tapaamisissa.
Nuoren ongelmat ovat harvoin yksinkertaisia silloin, kun hän on jättäytymässä opiskelupaikasta pois. Isoja rakenteellisia ongelmia ei voida ratkaista yksilötasolla, mutta oppilaitos voi tehdä oman osansa. Takkunen ja Kuvaja korostavat kumpikin opiskelijan yksilöllistä kohtaamista.
Opiskelijaa varten voidaan koota ammattilaisten ryhmä, joka yhdessä löytää sopivimmat tavat auttaa ja tukea opiskelijaa eteenpäin.
Psykologit korostavat, että mielenterveyden ongelmien hoitoon tulisi saada lisää resursseja: jos opiskelija tarvitsee sellaista hoitoa, jota oppilaitoksissa ei ole tarjota, hän saattaa joutua jonottamaan hoitoa pitkään.
Ajatusten jäsentymistä ja uusia oivalluksia
Kuvaja ja Takkunen nimeävät työnsä suolaksi opiskelijan auttamisen eteenpäin.
– Opiskelija saa harvoin ”tee näin, niin kaikki järjestyy”-ratkaisun, mutta asiat saattavat silti alkaa jäsentyä hänen mielessään, Takkunen kertoo.
Itseymmärrys lisääntyy tai nuori voi saada uuden oivalluksen, joka kantaa eteenpäin. Merkityksellistä on myös se, että psykologin juttusille lähtenyt nuori saa tunteen kuulluksi ja nähdyksi tulemisesta.
– On tärkeää, että hän saa tilaisuuden pysähtyä rauhassa omien tunteidensa ja kokemustensa äärelle, Takkunen sanoo.
Teksti: Kirsi Riipinen
Artikkeli on osa kokonaisuutta, jossa esitellään Helsingin tekoja hyvän tulevaisuuden rakentamiseksi yhdessä, meistä jokaiselle.
#koulutus2030 #helsinkioppii #helsinkioppiitulevaisuudentaidot
