Suomen kuuden suurimman kaupungin Helsingin, Espoon, Vantaan, Tampereen, Turun ja Oulun päihde- ja mielenterveyspalvelujen kokonaiskustannukset olivat viime vuonna 541,5 miljoonaa euroa. Edellisvuoteen verrattuna kustannukset nousivat 1,6 prosenttia.
Kuutoskaupunkien tasolla kustannukset laskivat 2,3 prosenttia päihdehuollossa ja nousivat 1,8 prosenttia mielenterveyspalveluissa vuonna 2021. Integroitujen päihde- ja mielenterveyspalvelujen kustannukset nousivat 13,4 prosenttia verrattuna vuoteen 2020.
Mielenterveyspalvelujen osuus kuutoskaupunkien kokonaiskustannuksista oli 69,9 prosenttia. Päihdehuollon kustannukset 18 vuotta täyttänyttä asukasta kohden olivat kuutoskaupungeissa keskimäärin 82 euroa ja mielenterveyspalvelujen kustannukset keskimäärin 251 euroa.
Avopalveluita suositaan kuutoskaupungeissa
Suurin osa kuutoskaupunkien päihde- ja mielenterveyspalveluja käyttävistä asiakkaista asioi avopalveluissa.
Asiakasmäärä on laskenut 5,0 prosenttia vuoteen 2020 verrattuna. Suurimman yksittäisen osuuden muodostivat mielenterveyspalvelujen avopalvelujen asiakkaat, joita oli kuutoskaupunkien tasolla 39,6 prosenttia kaikista asiakkaista.
Mielenterveysavopalveluiden käyntien määrä nousi kuutoskaupunkien tasolla 0,4 prosenttia vuoteen 2020 verrattuna. Toiseksi suurin osuus, 29,2 prosenttia, kaikista asiakkaista oli integroiduissa palveluissa, jotka sisältävät muun muassa perustason terveydenhuollon päihde- ja mielenterveyspalvelut.
Raskaampien palvelujen, kuten asumispalvelujen ja laitoshoidon piirissä, asiakasmäärät ovat pienempiä. Päihde- ja mielenterveyspalvelujen laitoshoidon hoitovuorokausien määrä nousi 4,9 prosenttia vuoteen 2020 verrattuna. Ympärivuorokautiset palvelut muodostavat kuitenkin suurimman osuuden palvelujen järjestämisen kustannuksista.
Päihde- ja mielenterveyspalvelujen asumispalvelujen kokonaiskustannukset olivat kuutoskaupungeissa 93,2 miljoonaa euroa vuonna 2021, mikä oli 1,8 prosenttia vähemmän kuin deflatoidut kustannukset edellisvuonna.
Henkilöstön saatavuushaasteet ovat hankaloittaneet palveluiden järjestämistä
Koronapandemia on vaikeuttanut tilannetta edelleen. Joustoa on ollut muun muassa ostopalvelusopimuksissa, joihin on täsmennetty palveluntuottajien varautumistaso pandemian varalle. Hyvinvointialueiden valmistautuminen on edennyt ja vaatinut resursseja, mikä on osaltaan tuonut haasteita palvelujen järjestämiseen.
Tulokset ilmenevät Kuusikko-työryhmän julkaisusta, jossa kuvataan kuuden suurimman kaupungin väestön päihde- ja mielenterveyspalvelujen käyttöä ja kustannuksia viime vuosina.
Raportissa on kuuden suurimman kaupungin suoritteiden ja kustannusten lisäksi tarkasteltu kaupunkien eroja päihde- ja mielenterveyspalvelujen tarpeiden osalta. Palvelutarpeiden erojen arviointi perustuu väestön huono-osaisuuden sekä päihde- ja mielenterveysongelmien piirteiden tarkasteluun kuutoskaupungeissa.
Lue lisää:
Kuuden suurimman kaupungin päihde- ja mielenterveyspalvelut ja kustannukset
Kuusikko-työryhmä(Linkki johtaa ulkoiseen palveluun)
Lauri Rotko, Helsinki Partners.