Eeva-Riitta tarjoaa vertaistukea ikääntyneille, joiden läheisellä on mielenterveyden haasteita. Hän tietää mitä väsymys ja uupumus läheisestään huolehtivalla voivat olla ja mistä läheinen voi saada itselleen tukea ja apua. Eeva-Riitta aloitti vertaisena ja hakeutui sitten kokemusasiantuntijakoulutukseen, jotta voisi tehdä auttamistyötä tavoitteellisemmin. Hän kertoo oppivansa koko ajan itsekin uutta kokemusasiantuntijana.
Eerolla on oma kokemus raitistumisesta eläkeikäisenä seitsemän vuoden takaa. Hän tarjoaa vertaistukea sekä suomeksi että ruotsiksi. Eero sanoo, että kokemusasiantuntijuus tukee myös omaa raittiutta ja hänelle ehdotettiinkin kokemusasiantuntijaksi ryhtymistä vanhasta kuntoutuspaikasta. Oma päihdesairaus on mielessä enää ainoastaan töissä. Asiakkaan kohtaaminen on Eeron mukaan win−win-tilanne, sillä siinä saa kohdata menneen itsensä.
Vellulla on kokemusta päihde- ja peliriippuvuudesta sekä mielenterveysongelmista, velkaantumisesta ja vankilasta. Hän kertoo, että kokemusasiantuntijana toimiminen on syy nousta aamuisin. On hienoa tehdä merkityksellistä työtä ja kokea onnistumisia. Kokemusasiantuntijaksi Vellu päätyi, kun ihmiset pyysivät neuvoa ja apua, ja auttaminen tuntui hyvältä. Hänestä on myös mukavaa tavata ihmisiä, joita ei kohtaisi muuten.
Lisäksi joukkoon on liittynyt Vesku. Hän on ollut raittiina jo 49 vuotta. Vesku toimii vertaisena ja voi esimerkiksi saattaa asiakkaita ensimmäisiä kertoja AA-kokoukseen tai muuhun päihteettömyyttä tukevaan toimintaan.
– Vertaistuki siivitti aikoinaan normaaliin elämään. Yhteisössä oli turvallinen olo ja pääsin kavereiden kautta irti katkeruudesta ja vihasta. Haluan luoda päihteettömästi samaa turvallisuuden tunnetta muillekin, hän sanoo.
Vertaiselle on helppo puhua
Kaikki neljä toteavat kokemusasiantuntijatoiminnan olevan kustannustehokasta hommaa, josta kaikki hyötyvät. Niin asiakkaat, työntekijät kuin he itse. Kokemusasiantuntijat kertovat jatkavansa siitä, mihin työntekijöiden resurssit eivät riitä. He voivat auttaa asiakkaan motivoinnissa ja kuntoutuksen alkuun pääsemisessä tai tukea kuntoutusjakson jälkeen.
Parasta asiakaspalautetta on kuulla se, että sun kanssa on turvallista jutella.
– Puhuminen auttaa ja vertaiselle on helppo puhua. Vertaisten kesken tulee tunne, että ei ole yksin. Kun on itse avoin, niin myös toisen on helpompi avautua, Eeva-Riitta ja Vesku sanovat.
Eero pohtii, että on helppo sanoittaa toisen tuskaa ja ahdistusta, kun ymmärtää itse mitä se on ja miten on lääkinnyt sitä päihteellä.
– Mä voin aidosti sanoa mä ymmärrän sua, mä tiedän mistä sä puhut. Parasta asiakaspalautetta on kuulla se, että sun kanssa on turvallista jutella, Vellu kertoo.
Kokemusasiantuntijat auttavat myös ammattilaisia ymmärtämään paremmin. Eeva-Riitta on ollut mukana senioripalvelujen kehittämispäivässä ja käynyt puhumassa ammattilaisille mielenterveysomaisten kohtaamisesta.
– Ammattilaiset ovat osanneet kysyä minulta juuri niitä olennaisia asioita, joiden avulla voidaan tukea sekä asiakkaita että heidän läheisiään. Läheisten huomaaminen on myös tärkeää ennaltaehkäisyä, sillä monet läheiset uupuvat ja sairastuvat itse huolehtiessaan sairastuneista.
Mielenterveyttä tukevat senioripalvelut
Koko kokemusasiantuntijaporukka on mielenterveyttä tukevien senioripalveluiden listoilla. Palveluihin kuuluu kokemusasiantuntijoiden tapaamisten lisäksi myös ryhmämuotoista vertaistukea. Neljä eri ikääntyneiden vertaistukiryhmää auttavat elämän haasteissa.
- Kööri ikääntyneille, jotka haluavat vähentää tai lopettaa päihteiden käytön.
- Peesi ikääntyneille, joiden läheisellä on päihdeongelma.
- Vire ikääntyneille, joilla on alakuloa tai masennusoireita.
- Toivo ikääntyneille, jotka ovat menettäneet läheisensä.
Lisäksi tarjolla on kahta erimuotoista kuntoutusta.
- Tsemppi on sosiaalista kuntoutusta, jossa ohjaajaa tavataan kotona tai sovitussa paikassa keskimäärin tunnin verran kerran viikossa. Kuntoutusjakso kestää korkeintaan kuusi kuukautta.
- Ryhmäkuntoutus Puhti toimii Roihuvuoren seniorikeskuksessa. Se on kuuden viikon ympärivuorokautinen kuntoutusjakso.
Kumpikin kuntoutus on suunnattu ikääntyneille, joilla on haasteita päihteiden tai mielenterveyden kanssa. Sekä Tsempissä että Puhdissa asiakas asettaa itse tavoitteensa kuntoutusjaksolle. Vertaistukiryhmät ja Tsemppi ovat maksuttomia, Puhdissa osanottajat maksavat omavastuun.
On hienoa nähdä, miten ihminen pääsee eteenpäin elämässä. Vaihtoehtoja on paljon.
– Tsemppiin ja Puhtiin on helppo tulla, voi soittaa itse ja kysellä, ei tarvita mitään lähetteitä. Ihmiset näyttävät viihtyvän ryhmissä, keskustelevat aktiivisesti ja saavat tukea ja apua sekä toisiltaan että ohjaajilta, Eeva-Riitta kertoo havainnoistaan.
– Henkilökunta on mukavaa ja ystävällistä, Vellu jatkaa. Kynnys tulla on matala. Se on iso juttu, kun on saanut aiemmin kylmää kyytiä, eikä ole kohdannut ystävällistä palvelua. Kaikkein tärkeintä on kuitenkin se kohtaaminen, sen jälkeen tulevat sisältö ja ammattitaito.
– Minusta taas on kiva nähdä asiakkaan aikajana, Eero pohtii. Puhdista tutun asiakkaan voi nähdä myöhemmin päihdepalvelujen avokuntoutuksessa tai vertaistukiryhmä Köörissä. On hienoa nähdä, miten ihminen pääsee eteenpäin elämässä. Vaihtoehtoja on paljon. Näen asiakkaita eri poluilla, en vaan jossain istunnossa kerran.
Kokemusasiantuntijoiden mukaan on tärkeätä, että ikääntyneille on omia palveluja. Ikätovereille on helpompi puhua, kun on samaa sukupolvea ja samoja menneisyyden kokemuksia. Tässä elämänvaiheessa puhutaan myös uusista isoista asioista: kuolemanpelosta, kun jatkoa ei ole loputtomiin, tai siitä, miten suhde perheeseen muuttuu. Perhe voi kasvaa lasten perheiden kautta ja lapsenlapset olla tärkeitä. Osa ihmisistä taas on täysin syrjäytynyt perheestään esimerkiksi päihteiden vuoksi.
Mitä kokemusasiantuntijat sitten sanoisivat eläkeläiselle, joka pohtii avun hakemista, mutta se tuntuu vaikealta?
– Hyvä kierre voi alkaa pienestäkin asiasta. On paljon mistä voi aloittaa, jos haluaa parantaa omaa vointia. Palvelukeskuksen liikuntaryhmä tai kirjallisuuspiiri voi olla uusi alku, Eeva-Riitta kertoo.
– On olemassa paljon erilaisia vaihtoehtoja. Hae se palvelu, joka sulle sopii, Eero täydentää.
Tai sitten voi soittaa Vellulle.
– Mennään yhdessä, mä lähen sun mukaan. Katotaan joku sopiva aika, hän lupaa.
Kokemusasiantuntija Eeron ja muiden vertaisten ajatuksia voit kuunnella Käänteentekevää puhetta -podcastissa. Eero puhuu päihderiippuvuudesta 2. kauden jaksossa 4, jonka pääset kuuntelemaan täältä: Arvostus - Käänteentekevää puhetta | Podcast on Spotify(Linkki johtaa ulkoiseen palveluun).
Mikäli haluat jutella Senioripalvelujen kokemusasiantuntijoiden kanssa, voit olla yhteydessä projektipäällikkö Maarit Ajaliniin, puh. 09 310 34888.
Mielenterveyttä tukevia senioripalveluja kehitetään Kestävän kasvun hankkeessa, jonka tavoitteena on hyvinvoinnin vahvistaminen ja ongelmien ennaltaehkäiseminen. Hanke on osa Suomen kestävän kasvun ohjelmaa, johon rahoitus saadaan Euroopan unionin kertaluonteisesta elpymisvälineestä (Next Generation EU). Ohjelmaa koordinoi sosiaali- ja terveysministeriö ja sitä toteutetaan kaikilla Suomen hyvinvointialueilla ja Helsingissä.
Teksti: Maarit Ajalin
