Vuodesta 1938 Helsingin kaupungin omistuksessa ollut kartano oli myynnissä kahteen eri otteeseen ennen kuin sopiva uusi omistaja löytyi. Tavoitteena oli löytää ostaja, jolla on riittävät taloudelliset sekä erinomaiset toiminnalliset edellytykset kartanon kunnostamiseen arvoiseensa käyttöön.
– Stansvikin kartano on ollut viime vuosikymmenet suurelta yleisöltä tavoittamattomissa. Nyt kartanon kaikki palvelut avataan yleisölle, kertoo Stansvikin Kartano Oy:n toimitusjohtaja Tommi Korkala.
Stansvikin Kartano Oy aikoo aloittaa ravintolatoiminnan kartanossa jo tulevana vappuna, minkä jälkeen ravintolassa pääsee sekä lounastamaan että illastamaan syyskuun loppuun saakka. Lisäksi kartanon venesatamat ja tenniskentät otetaan käyttöön välittömästi kunnostamisen jälkeen. Venevajaan on jo tiedossa sup-lauta- ja kajakkivuokraamo. Jatkossa kartanoon pääsee tilauksesta myös laivalla, ja kartanon ravintolaa, päärakennusta ja saunaa voi vuokrata ympärivuotisesti. Toimintasuunnitelma tarkentuu, kunhan uusi omistaja pääsee tutustumaan tarkemmin alueen rakennuksiin ja alueen potentiaaliin.
Maa-alue pysyy kaupungin omistuksessa
Stansvikin kartano on laaja kokonaisuus. 1800-luvun alkupuolella valmistuneen päärakennuksen lisäksi myynnissä oli 1960 valmistunut satapaikkainen ravintola, neljä majoitusrakennusta, huoltorakennus, sauna, varastorakennuksia sekä kolme laituria ja kaksi tenniskenttää. Tyydyttävässä kunnossa olevien rakennusten yhteishuoneistoala on 1800 neliömetriä.
Kartanon myyntihinta oli lopulta 70 000 euroa. Kartanon 19 000 neliömetriä kattava maa-alue pysyy Helsingin kaupungin omistuksessa, ja se vuokrataan erikseen pitkäaikaisella sopimuksella. Myös läheinen Anna Sofian puisto jää kaupungin hallintaan eli puisto on jatkossakin kaikille avointa yleistä aluetta.
Kaupungin tavoitteena luopua rakennuksista, joille ei ole omaa käyttöä
Helsingin kaupungin tavoitteena on toimitilastrategiansa mukaisesti luopua rakennuksista, joita se ei tarvitse omissa palveluissaan ja joiden omistamiseen ei liity muita strategisia syitä.
Myynnin kautta vanhoja rakennuksia saadaan kunnostettua aktiiviseen käyttöön, ja samalla kaupungin korjausvelka vähenee. Näin kaupungin omat varat voidaan kohdentaa pääasiassa koulujen, päiväkotien ja muiden palvelurakennusten ylläpitoon.
