Sarjassa seurattiin, kuinka seitsemän vuotta sitten sovituista YK:n Agenda 2030 -tavoitteista pidetään kiinni. Kaikkiaan 17 tavoitteesta käsiteltiin sarjan aikana kolmea: ihmisarvoista työtä ja talouskasvua, hyvää koulutusta ja ilmastotekoja.
Voit lukea ensimmäisen ja kolmannen tilaisuuden kokoavat verkkoartikkelit alla olevien linkkien kautta ja perehtyä toisena järjestettyyn, koulutusta käsitelleeseen tilaisuuteen jatkamalla artikkelin lukemista.
”Kaikille laillista työtä” – Keskustelufoorumi summasi työolojen laatua Helsingissä ja maailmalla
Laajojen ilmastouhkien todennäköisyys kasvaa, kaupungit paljon vartijoina
Lokakuisessa tilaisuudessa haettiin tapoja parantaa oppimistuloksia
Helsingin kaupunki, UNU-WIDER ja koulutusinnovaatioihin erikoistunut HundrED järjestivät yhteisen Sustainable Cities Discussion Forumin 26.–27.10.2022. Teemana oli tuolloin Agenda 2030:n kestävän kehityksen tavoite SDG4 eli hyvä koulutus. Mukana oli koulutuksen asiantuntijoita eri puolilta maailmaa keskustelemassa koulutuksen tulevaisuudesta.
Miten lasten ja nuorten oppimistulosten eroja voidaan kaventaa? Siinä yksi teemoista, joka nostettiin esille.
Kaksipäiväisessä tapahtumassa keskusteltiin tulevaisuuden koulutuksen tasa-arvosta ja innovaatioista. Yksi YK:n kestävän kehityksen tavoitteista on taata kaikille avoin, tasa-arvoinen ja laadukas koulutus sekä elinikäiset oppimismahdollisuudet.
Tapahtumassa oli mukana osanottajia 30 maasta. Ensimmäisen tapahtumapäivän keskustelussa yleisöä oli runsaasti Hanasaaren auditorion lisäksi verkossa, jossa seuraajiksi oli ilmoittautunut 900 osallistujaa.
Keynote-puheenvuorossa kuultiin koulutuksen huippuasiantuntijan, kehitysekonomisti Lant Pritchettin yhteenveto tuoreista tutkimuksista.
Hän huomautti, että käytännössä lapsilla ympäri maailman on pääsy kouluun. Samaan aikaan oppimistulokset ovat kuitenkin huonontuneet.
Perustaitojen hallitsemisessa on huimia eroja eri valtioiden ja alueiden välillä, ja erot syntyvät heti koulun alussa. Tuloksiin vaikuttavat esimerkiksi lasten kotiolot, mutta vaikka lukuisat taustavaikuttajat otettaisiin huomioon, erot pysyvät. Vauraiden maiden tulokset ovat parempia.
– Tuloksena on opetuksen kriisi. Osa koulua käyvistä oppilaista ei opi edes lukemaan.
Lähes 19 miljoonan asukkaan Sambiassa Pisa-tulosten parhaimpaan ryhmään pääsee 5 oppilasta, kun esimerkiksi 5,5 miljoonan asukkaan Suomessa näitä oppilaita on 25 000.
Mutta myöskään vauras maailma ei voi huokaista. Tutkimuksissa on huomattu selkeä trendi, jonka mukaan lukutaito on romahtamassa.
Prichett esitti viiden kohdan listan, joilla huononevan kehityksen voisi katkaista ja saada oppimistulokset nousuun.
Näistä ensimmäisenä hän kehottaa sitoutumaan oppimisen ymmärtämiseen. Jos oppimisesta ei ole ymmärrystä ja opetusta vedetään kiireellä eteenpäin, oppiminen jää kapeaksi ja ymmärrys kokonaisuuksista puuttumaan.
Toiseksi hän nosti mittaamisen. Mittaamisella hän ei tarkoita pulpettien määrää vaan opitun tiedon ja opittujen taitojen mittaamista. Koulutusasioista päättävien on tiedettävä, mitä oppilaat eivät tiedä.
Kolmantena Pritchettin listalla oli kohdistaminen. Opetuksen on otettava huomioon, mitä oppilaat kykenevät oppimaan. Jos ei ole tietoa ja taitoa, jonka päälle rakentaa lisätietoa ja -taitoa, on aivan sama, miten hienot puitteet opetuksella on.
Indonesiassa tehdyssä tutkimuksessa huomattiin, että jos lapsilta puuttui laskutaito vielä kuudennella luokalla, he eivät oppineet sitä myöhemminkään.
Hänen listallaan neljäntenä oli opetuksen tukeminen, joka on siis aivan toinen asia kuin tukiopetus.
Viidentenä keinona parantaa oppimista hän mainitsi sovittamisen. Muualla menestyneet opetuksen tavat ja innovaatiot on sovitettava omaan tilanteeseen.
Huomiota työmahdollisuuksiin
YK-yliopiston WIDER-instituutin (UNU-WIDER) johtaja Kunal Sen kysyi omassa puheenvuorossaan, onko sosiaalista liikkuvuutta mahdollista lisätä koulutuksella. Hänen lyhyt vastauksensa kuului, että kyllä, mutta. Hän korosti mutta-sanaa. Hänen mukaansa koulutus voi edesauttaa sosiaalista liikkuvuutta tiettyyn pisteeseen saakka, mutta sen tukena täytyy olla myös tasa-arvoinen talouskehitys.
Sosiaalinen liikkuvuus, käytännössä lasten menestyminen vanhempiaan paremmin, on esimerkiksi Kiinassa melko yleistä – paljon yleisempää kuin vaikkapa Yhdysvalloissa.
Jos sosiaalista liikkuvuutta halutaan edistää koulutuksella, on pidettävä huoli, että nuorilla on motiivi opiskella. Jos opiskelu ei auta saamaan parempaa työpaikkaa ja palkkaa, motivaatiota opiskeluun ei synny.
Epäonnistumiset sallitaan
Dream a Dream -startupin apulaisjohtaja Varsha Pillai kertoi esimerkin 11-vuotiaasta intialaisesta pojasta, joka oli täynnä vihaa. Hän oli pettynyt vanhempiinsa sekä kouluun ja jättänyt sen kesken.
Hän kuitenkin sai rinnalleen välittävän aikuisen, ja nykyään hän on yksi Dream a Dream -tiimin jäsen.
– Tämä esimerkki kertoo hyvin, mitä me teemme Dream a Dreamissa. Pettyneet lapset ja nuoret tarvitsevat rinnalleen aikuisen, joka välittää ja opettaa elämäntaitoja.
Yhteisö tekee nykyään järjestelmällistä yhteistyötä päättäjien kanssa. Heidät halutaan pitää ajan tasalla siitä, mitä lapset ja nuoret tarvitsevat.
– Nuorille sanomme, että on ihan ok epäonnistua. Kaikkein tärkeintä on, että sen jälkeen nousee ylös ja jatkaa.
Lisää euroja erityistä tukea tarvitseville
Lokakuisessa paneelikeskustelussa pohdittiin muun muassa, millaisia seurauksia pandemialla on ollut oppimiseen sekä lapsiin ja nuoriin.
Pormestari Juhana Vartiainen kertoi, että nuoret ovat kokeneet pandemia-aikaan aiempaa enemmän yksinäisyyttä ja epävarmuutta. Viitteitä on siltä, että polarisaatio koulussa menestyvien ja huonommin pärjääjien välillä on kasvanut. Tähän kaupungissakin on jatkossa kiinnitettävä enemmän huomiota.
Prichett mainitsi olennaisen tärkeäksi kuroa erot umpeen mahdollisimman nopeasti. Hän kertoi esimerkin Pakistanin maanjäristyksestä. Koulunkäynti alueella keskeytyi pariksi kuukaudeksi.
Kun maanjäristysalueen oppilaita verrattiin myöhemmin muihin samanikäisiin oppilaisiin, huomattiin, että kahden kuukauden keskeytys tarkoitti loputa kolmen vuoden jälkeen jäämistä.
Lasten palatessa kouluun on löydettävä opetukselle nopeasti oikea taso, mikä ei välttämättä ole se, mihin jäätiin.
Varsha Pillain mielestä on jatkuvasti otettava huomioon, millaisia asioita nuorten elämässä katkoksen aikana tapahtuu. Intiassa koulut olivat kiinni pandemian takia kaksikin vuotta. Korona teki pahaa jälkeä, ja kuolleiden joukossa oli myös koululaisten vanhempia. On ymmärrettävä inhimillinen puoli.
Kuinka tästä eteenpäin?
Prichett siteeraa Vietnamissa tehtyä tutkimusta. Maan kouluissa oli saatu hienoja tuloksia, ja tutkimusryhmä alkoi selvittää sen syitä.
– Yksi selkeä syy oli, että he halusivat menestyä. Se oli yksinkertainen vastaus ja samalla selitti menestystä.
Teksti: Kirsi Riipinen
