Tekonurmien hyötykäytön mahdollisuuksia selvitetään kuuden kaupungin yhteistyönä

Suomessa on noin 450 tekonurmikenttää, joiden kenttämateriaali uusitaan tietyin väliajoin sen kulumisen mukaisesti. Käytöstä poistettaville, erityisesti huonokuntoisille, tekonurmille ei ole tällä hetkellä saatavilla kestäviä käsittelytapoja. Haasteita tekonurmien materiaalien hyödyntämiselle tuovat muun muassa matoissa käytetyt useat muovilaadut sekä mattoihin sisältyvät muut komponentit, kuten kumirouhe ja hiekka. Tarve kestäville toimintamalleille tekonurmien kierrätykseen on merkittävä.

Selvityksessä kartoitetaan erityisesti Euroopasta löytyviä kierrätysratkaisuja, sillä sieltä löytyy jo tähän erikoistuneita laitoksia. Myös Suomeen toivotaan lisää kestäviä ratkaisuja tekonurmien kiertotalouden edistämiseen. 

– Mielenkiintoista onkin, mitä tutkimus saa selville mahdollisuuksista edistää kotimaisia kaupallisia kiertotalousratkaisuja, kertoo projektikoordinaattori Oleg Jauhonen Helsingin kaupungilta. 

Selvityksestä toivotaan myös tietoa ja tukea päätöksentekoon ohjaamaan seuraavien vuosien aikana tehtäviä käytettyjen tekonurmien purkuhankkeita.  

Kansallinen tekonurmiselvitys on Espoon, Helsingin, Lahden, Oulun, Tampereen ja Vantaan kaupunkien yhteinen hanke. Asiantuntijaorganisaatioina hankkeessa ovat mukana Palloliitto, Lounais-Suomen jätehuolto, Suomen ympäristökeskus, Turun ammattikorkeakoulu ja Turvallisuus- ja kemikaalivirasto. Selvitystyön toteuttajana toimii Ramboll Finland Oy. Selvityksen on tarkoitus valmistua kesällä 2024.  

Purkupilotit tuovat käytännön tietoa nykytilasta 

Samanaikaisesti Helsinki on käynnistänyt purettavien tekonurmien kiertotalousratkaisujen pilotoinnin, jossa etsitään markkinoilta kestäviä toimintamalleja poistokuntoisten tekonurmien hyötykäytölle. Pilotointi aloitettiin joulukuussa pidetyllä yhteisellä markkinavuoropuhelutilaisuudella. Pilotoinnit on tarkoitus toteuttaa keväällä 2–4 tekonurmikentän peruskorjaustöiden ohessa. Pilotoinnista saadut kokemukset tulevat täydentämään kansallista selvitystyötä.  

Käytettyjen tekonurmien kiertotalousratkaisujen lisäksi Helsingissä on reagoitu ennakoivasti tulevaan kumirouheen kieltoon hyödyntämällä uusilla kentillä korvaavia biopohjaisia täyteaineita ja selvittämällä niiden käyttökokemuksia. Kumirouheen leviämistä kentältä ympäristöön on myös pyritty vähentämään erilaisin toimin. 

Helsinki edistää muovin kiertotaloutta 

Helsingin kaupungin tavoitteena on edistää kiertotalousratkaisuja ja tukea päästöjen vähentämisen lisäksi luonnonvarojen ja materiaalien kestävää käyttöä. Vastikään päivitetyssä kierto- ja jakamistalouden toimenpideohjelmassa kaupunki pyrkii löytämään keinoja edistää muovin kiertotaloutta erityisesti infra-, viher- ja liikuntapaikkarakentamisessa. Toimenpiteen edistymistä vauhdittaa kansallinen EU LIFE -rahoitteinen PlastLIFE-hanke, jossa Helsinki on mukana.  

Helsingin tahtotilana on toimia alustana innovatiivisille ja tuloksellisille kiertotalouden ratkaisuille, jotka tukevat kansallista siirtymää kohti hiilineutraalia kiertotalousyhteiskuntaa.