Maahanmuuttajat ja heidän lapsensa muodostavat suuren ja yhä kasvavan osan Espoon, Helsingin ja Vantaan väestöstä. Pääkaupunkiseudulla asui vuoden 2022 lopussa 250 000 ulkomaalaistaustaista henkilöä, joista neljä viidesosaa oli syntynyt ulkomailla. Suomeen muuttaneiden osuus seudun työikäisistä oli jo lähes neljännes. Ulkomaalaistaustaisten väestöosuus oli suurin Vantaalla, 25 prosenttia. Espoossa ulkomaalaistaustaisia oli 22 prosenttia väestöstä ja Helsingissä 19 prosenttia.
Kaupunginkanslian uudessa tutkimuksessa Ulkomaalaistaustaiset pääkaupunkiseudulla: asuminen, työllisyys ja tulot vuonna 2022 käsitellään maahanmuuttajien kotoutumista Espooseen, Helsinkiin ja Vantaalle ja Suomessa syntyneiden ulkomaalaistaustaisten elämäntilannetta.
Katsaus tarjoaa tietoa työllistymisestä, tulotasosta ja asumisen olosuhteista. Tutkimus on jatkoa Helsingin kaupunginkanslian aikaisemmille selvityksille samasta aiheesta.
Monet toimialat ja ammattiryhmät ovat riippuvaisia ulkomaisesta työvoimasta
Pääkaupunkiseudun työllisten ulkomaalaistaustaisten määrä on kasvanut vahvasti. Työllisten määrän kasvu pääkaupunkiseudulla 2000–2022 koostuukin miltei kokonaisuudessaan ulkomaalaistaustaisista työllisistä. Monissa ammattiryhmissä Suomeen muuttaneiden antama työpanos on korvaamaton. Siivousalalla osuus on jo kaksi kolmasosaa alan työllisistä.
Pääkaupunkiseudun maahanmuuttajien työllisyystilanne on yhä keskimäärin huonompi kuin seudun suomalaistaustaisilla asukkailla. Osallistuminen työvoimaan on alemmalla tasolla, työllisyysaste on matalampi ja työttömyysaste korkeampi. Monet työskentelevät vähän osaamista vaativissa tehtävissä. Naisten tilanne on monin paikoin huonompi kuin miesten.
Myönteistä kehitystä tapahtunut erityisesti naisten työllisyydessä
Suomeen muuttaneiden ulkomaalaisten matalampi tulotaso heijastuu heidän asumisen olosuhteisiinsa. Taustalla on myös erilaisia Suomeen jäämisen odotuksia ja kulttuurisia tekijöitä. Kantaväestöön verrattuna selvästi harvempi asuu omistusasunnossa, ja ahtaasti asuminen on yleistä, etenkin lapsiperheissä
– Kuva on kuitenkin moninaistunut. Myönteistä kehitystä on tapahtunut etenkin vaikeasti työllistyvissä ryhmissä, ja erityisesti naisten työllisyydessä. Suomeen muuttaneita työskentelee nykyään paljon myös erityisasiantuntijoina ja asiantuntijoina, ja heitä sijoittuu runsaasti myös esimerkiksi terveys- ja sosiaalipalveluihin ja informaation ja viestinnän sektorille, kertoo erikoistutkija Pasi Saukkonen Helsingin kaupungilta.
Maahanmuuton toisessa sukupolvessa nuoret naiset pärjäävät miehiä paremmin
Maahanmuuton toiseen sukupolveen kuuluvat nuoret aikuiset pärjäävät koulutuksen, työllisyyden ja tulojen kautta tarkasteltuna elämässä keskimäärin huonommin kuin heidän suomalaistaustaiset ikätoverinsa. Molemmissa väestöryhmissä naisten tilanne näyttää koulutuksen ja työllisyyden osalta paremmalta kuin miesten. Perusasteen jälkeinen tutkinto puuttui vuonna 2022 joka kolmannelta Suomessa syntyneeltä 20–29-vuotiaalta ulkomaalaistaustaiselta mieheltä.
Suomeen muuttaneet ovat epäyhtenäinen ryhmä
Pääkaupunkiseudun ulkomaalaistaustainen väestö on yhä moninaisempaa. Taustamaiden ja kieliryhmien lisäksi joukossa on hyvin erilaisista syistä Suomeen muuttaneita ja erilaisin resurssein ja odotuksin varustettuja muuttajia. Yleistävien päätelmien tekeminen on siksi vaikeaa. Ennen viimeisintä talouden laskusuhdannetta kehitys oli useilla mittareilla mitattuna kuitenkin kaikkineen myönteistä.
