Monella toisen asteen opiskelijalla ei ole entuudestaan yhtäkään tuttua uudessa oppilaitoksessa. Ei haittaa, sillä yhteisöllisyys ja toisiin tutustuminen ovat tärkeä osa opiskelua.
– Yksin ei tarvitse jäädä, sillä kaveriporukka löytyy varmasti.
Näin kertoo Stadin ammatti- ja aikuisopistossa (Stadin AO) sähköalaa opiskeleva Matvei Ivanov. Hänellä itselläänkään ei ollut Stadin AO:ssa yhtään tuttua, kun hän aloitti täällä opiskelun.
Tilanne on nyt aivan toinen. Hän on opiskelija-aktiivi ja toimii muun muassa STAO ry:n puheenjohtajana ja rahastonhoitajana. STAO on Stadin ammattiin opiskelevien opiskelijakuntahallitus. Yhdistys edistää opiskelijoiden hyvinvointia.
Uusille toisen asteen opiskelijoille Ivanovilla on selvä viesti: tutoreihin eli opiskelijaohjaajiin kannattaa tutustua ja jos vähänkään muiden opastaminen kiinnostaa, liittyä tutor-toimintaan mukaan. Hän toimii tutorina myös itse.
Tutoreihin voi tutustua vaikkapa heidän järjestämillään kahveilla. Stadin AO:n Sturenkadun-kampuksella niitä järjestetään säännöllisesti kaksi kerta viikossa, mutta vastaavanlaisia kahvitteluhetkiä on lukuisissa muissakin toisen asteen oppilaitoksissa.
Kahvihetkissä on usein mukana myös kuraattori tai muuta henkilökuntaa. He kertovat palveluistaan mutta heille voi myös kertoa omista ajatuksista ja tarvittaessa varata aika pidempää keskustelua varten.
– Ihmisiin tutustuu myös vaikkapa hengailemalla bilis-pöydän ympärillä. Pelaajat tykkäävät, jos heidän pelaamistaan kehaisee, Ivanov sanoo.
Opiskelutoiminnan lehtorin kanssa on Sturenkadun toimipaikassa suunniteltu, että jatkossa koulu voisi järjestää biljardiopetusta, sillä koulun bilis-perinne on vahva. Ja mukaan tulee aina vain uusia pelistä innostuvia.
Ivanov tietää, että opintojen aikana syntyvä yhteisöllisyys on opiskelijoille hyvin tärkeää. Jo arkijärki sanoo, että siitä tulee hyvää mieltä ja motivaatiota opiskeluihin, mutta myös tutkimuksilla on osoitettu yhteisöllisyyden vaikutus hyvinvointiin.
– Kun opiskelu alkaa, ainakin meillä Sturenkadulla jokainen opiskelija tapaa heti alussa opintosihteerin. Häneltä kannattaa kysyä, mitä kaikkea koululla on tarjota. Ainakin meidän opintosihteeri on niin innostunut, että ohjaa vaikka kädestä pitäen kirjastoon ja muihin yhteisöllisiin paikkoihin, Ivanov kertoo.
Tutorit puolestaan pyörittävät esimerkiksi liikuntaharrastuksia. Sturenkadun toimipaikassa he järjestävät myös leffanäytöksiä ja tarjoavat juuressipsit päälle.
Lounaalle kimpassa
– Yhteisöllisyyttä mietitään todella paljon. Luomme uusille opiskelijoille heti opintojen alussa tilanteita, joissa olemme yhdessä. Silloin on helppo jutella ja tutustua muihin.
Näin kertoo Stadin AO:n kuraattori Riitta Hirsikoski. Hän toimii Myllypuron toimipaikassa, mutta tietää, että yhteisöllisyyteen kiinnitetään huomioita muillakin Stadin AO:n kampuksilla. Toimipaikkoja on kaikkiaan kaupungissa 14.
Opintojen alussa kiinnitetään runsaasti huomiota myös ryhmäytymiseen. Opiskelijoille järjestetään aikaa totutella kaikessa rauhassa uuteen ympäristöön, kierrellä ja katsella paikkoja, kysellä ja kuulla opiskelusta toisella asteella.
– Me eri ammattiryhmien edustajat teemme itsemme tutuiksi. Henkilökuntaan kuuluu opettajien ja kuraattorien lisäksi opinto-ohjaajia, työvalmentajia, psykologeja ja terveydenhoitajia.
Opiskelijoilta kysytään, millaisia tarpeita heillä on, ja näitä tarpeita pyritään toteuttamaan. Myllypurossa esimerkiksi yhteiset kahvihetket saivat alkunsa opiskelijoiden toiveesta. Käytössä on myös vuosikello, johon teemoitetaan yhteisöllisiä tapahtumia. Korona-aika on rajoittanut niitä, mutta esimerkiksi yhteisiä liikuntatapahtumia on voitu jatkaa melko normaalisti.
– Tärkeää on myös taukotoiminta. Opiskelun välissä on voitava tehdä aivan erilaisia asioita, vaikkapa pelata lautapelejä, biljardia tai pelikonsoleilla, Hirsikoski kertoo.
Taukojen aikana on luontevaa tutustua muihin. Harrastaminen ja yhdessä tekeminen tulee tutuksi myös tutoreiden välityksellä. He ovat uusien opiskelijoiden tukena muutoinkin.
Hirsikoski kertoo Myllypuron toimipaikan osallistavasta seinästä, johon viimeksi jätettiin lapuilla vinkkejä, kuinka varmistaa, ettei kukaan jää yksin. Opiskelijat olivat ymmärtäneet hienosti, kuinka jokaisen vastuulla on huomata, jos joku on jäämässä yksin. Lappusilla annettiin hyviä vinkkejä vaikkapa kutsua opiskelukavereita mukaan syömään lounasta yhdessä.
Ryhmäytymistä ja kerhoja
Yhteisöllisyyttä korostetaan muutoinkin toisella asteella. Helsingin luonnontiedelukion rehtori Kaisa Tikka kertoo, että ensimmäisen periodin aikana heidän opiskelijansa ovat koko ajan oman ryhmänsä kanssa samoilla oppitunneilla. Tutustuminen käy silloin helpommin.
– Kaveripiiri alkaa laajentua seuraavissa periodeissa. Tuemme koulun rakenteilla vahvaa ryhmäytymistä, Tikka kertoo.
Koululla on toimintaa myös koulupäivän jälkeen. Osa opiskelijoista viihtyy varsinaisten opetustuntien jälkeenkin esimerkiksi fysiikan ja kemian pajassa.
Helsingin luonnontiedelukiossa opiskelijat ovat ensimmäisen periodin aikana vain oman ryhmänsä kanssa, jolloin toisiin tutustuminen on helpompaa.
Helsingin kielilukion apulaisrehtori Päivi Siltala-Keinänen puolestaan kertoo, että tervetulojuhlan lisäksi koululla järjestetään lukuisia yhteisiä tapahtumia ympäri vuoden. Liikunnan lisäksi teemoja ovat esimerkiksi opiskelijoide hyvinvointi ja pelit.
– Hyppytunnilla tai välitunnilla voi liittyä mukaan liikuntasalin tai kuntosalin järjestettyyn ohjelmaan. Kun puolentoista vuoden kuluttua muutamme uusiin tiloihin, opiskelijat pääsevät hyödyntämään myös kattoterssin ulkokuntoiluvälineitä.
Tauoilla voi pelata vaikka shakkia, pingistä tai biljardia. Pitkäaikaisia ystävyyksiä syntyy myös kansainvälisten leirikoulujen aikana.
Helsingin kielilukiossa voi tauoilla esimerkiksi pelata shakkia.
Rehtori Marina Sjöholm Tölö gymnasiumista kertoo hyvän yhteishengen olevan kouluille erittäin tärkeää. Ensimmäisenä koulupäivänä tutorit opastavat kouluun ja järjestävät tulokkaille ohjelmaa.
– Myös ryhmän ohjaajalla on vahva rooli, vaikka hän ei kaikkia ykkösiä opettaisikaan. Ohjaaja tapaa ryhmänsä kerran viikossa ja pitää opiskelijoidensa kanssa muun muassa minipuheluja.
Tölö gymnasiumissa hyvää yhteishenkeä pidetään erittäin tärkeänä. Koulussa on aktiivinen opiskelijakunta, ja tutorit opastavat uusia opiskelijoita ensimäisesten päivien aikana.
Koulun opiskelijakunta on aktiivinen. Esimerkiksi kuluneen syksyn aikana he järjestivät koululla yhteisen iltapäivän, jolloin muun muassa kokattiin pizzaa ja pelattiin lautapelejä.
– Hyvä yhteishenki syntyy henkilökunnan ja opiskelijoiden vuorovaikutuksessa. Yhteishenki vaikuttaa myös opiskelijoiden hyvinvointiin, jota pyrimme kaikin tavoin tukemaan, Sjöholm kertoo.
Teksti: Kirsi Riipinen
Kuvat: Jefunne Gimpel (pääkuva) ja Ilkka Ranta-aho
