Kun perheenjäsen sairastuu psykoosisairauteen, hänen omaisensa ovat perinteisesti toimineet lähinnä potilaan voinnista raportoivina tiedonantajina. BFT-perhetyö lähestyy tilannetta toisesta näkökulmasta: koko perheen hyvinvoinnin tukemisesta.
– Jaamme tietoa ja ymmärrystä sairaudesta ja sen hoidosta sekä annamme perheelle välineitä hyvään, rakentavaan vuorovaikutukseen, kertoo psykiatrinen sairaanhoitaja Marjut Oja.
Marjut Oja ja kollegansa Sirpa Lehtovirta kuuluvat viisihenkiseen BFT-tiimiin, joka on kouluttautunut työskentelemään nimenomaan psykoosipotilaiden ja heidän perheidensä kanssa. Perheet tulevat palveluun Auroran sairaalan tai psykiatrian poliklinikoiden ohjaamina.
– Iso osa meille tulevista potilaista on sairastunut psykoosiin ensimmäistä kertaa ja perheelle sairastuminen on voinut tulla täytenä yllätyksenä. Toisaalta myös uudelleen sairastuminen vuosien kuluttua ensipsykoosista voi olla shokki läheisille. Yleensä läheiset kaipaavat paljon tietoa, Sirpa Lehtovirta kertoo.
BFT-perhetyössä potilas itse saa määritellä, keitä haluaa mukaan. Pääosin osallistujat ovat olleet perheenjäseniä, puolisoita, vanhempia, lapsia ja sisaruksia.
– Vanhemmat haluavat joskus suojella sairastuneen lapsensa sisaruksia, koska näillä on oma elämä kiireineen, mutta mielestäni sisaruksetkin olisi tärkeä huomioida, Marjut Oja sanoo.
Veljekset Ville ja Antti ovat samaa mieltä. Antin sairastuminen herätti Villessä suuren huolen ja uhkasi rapauttaa lapsuudesta asti tiiviinä jatkuneen suhteen.
"Välimme ovat parantuneet"
Ville sai kuulla BFT-perhetyöstä ollessaan Antin mukana Kalasataman psykiatrian poliklinikalla keväällä 2023.
– Tavallaan puskin itseäni mukaan poliklinikalle, koska olin huolissani Antista. Kuulin siellä BFT:stä ensimmäistä kertaa ja olin vähän skeptinen. Ajattelimme Antin kanssa kuitenkin tarttua tilaisuuteen. Olen ollut hyvin tyytyväinen päätökseen, Ville sanoo.
Merkittävintä Villestä on kuulluksi tulemisen kokemus. Huoli on hellittänyt.
– Tämän palvelun myötä minusta on ensimmäistä kertaa tuntunut, että myös minua kuunnellaan. Saattaa olla, että huoleni on kadonnut osittain siksikin, että olen ymmärtänyt huolen voineen olla turhaa tai että se on voinut olla jopa negatiivista Antin kokeman stressin kannalta, Ville kertoo.
Keskustelu on palauttanut luottamusta veljesten välille.
– Välimme ovat parantuneet. Olemme harjoitelleet hyvää kommunikointia, kunnioittavaa puhetta ja sitä, miten esittää toiselle pyyntö oikealla tavalla. Ammattilaisten läsnäolo on auttanut keskusteluissa paljon, Ville toteaa.
Hän muistelee, että ensimmäisessä tapaamisessa keskustelu rönsyili aika lailla.
– Kävimme läpi Antin sairaushistoriaa, miten sairaus tuli ilmi ja milloin on ollut vaikeampia jaksoja. Olimme paljon äänessä. Toisaalta se ehkä auttoi ammattilaisia tuntemaan meitä paremmin.
Myös Antti on ollut tyytyväinen yhteisiin keskusteluihin.
– En aiemmin ymmärtänyt, millä tavalla sairastumiseni on vaikuttanut veljeen. Olen aina luullut, että se on vain minun ongelmani. Mutta hän on minulle tärkeä ihminen ja elää mukana tätä, joten taakka on varmasti ollut aika raskas kantaa.
– Olemme aina tykänneet puhua kivoista asioista, joten vaikeat asiat ovat helposti jääneet käsittelemättä. Nämä keskustelut ovat puhdistaneet ilmaa ja ammattilaisten läsnäolo helpottanut kommunikointia. Tästä palvelusta on selkeästi ollut hyötyä, Antti jatkaa.
Tieto varomerkeistä luo turvaa
Veljen sairastuttua Ville googlaili sairaudesta paljon. BFT-perhetyössä hän sai yksityiskohtaista tietoa nimenomaan veljen tilanteesta sekä siitä, mikä voi aiheuttaa psykoosin mahdollisen uusiutumisen.
– Ammattilaiset kuvasivat hyvin, että sairastuneella – kuten jokaisella ihmisellä – on jokin murtumispiste. He kertoivat, millaisia varomerkkejä läheiset voivat havaita, ja milloin pitää huolestua ja milloin ei tarvitse. Myös Antti itse voi tunnistaa varomerkkejä, vaikkakin sairauden tietyssä vaiheessa hän voi tuntea olevansa aivan elämänsä voimissa.
– Niin on. Silloin mennään sata rautaa tulessa ja perusasiat saattavat unohtua. Yhteiset keskustelut ovat kuitenkin helpottaneet oloani, kun tiedän, että läheisillä on sama tieto kuin minulla ja että he ovat tukenani. Veljen lisäksi naisystäväni ja vanhemmat ovat olleet mukana osassa tapaamisia, Antti kertoo.
Antilla oli perhetyötä kohtaan eräs epäilys.
– Mietin, että annanko tietyllä tapaa liikaa valtaa omasta itsestäni. Keskustelut ovat kuitenkin todistaneet sen, että olemme tiivis porukka ja kaikki tähtää siihen, että jos kävisi niin sanotusti huonosti ja sairaus uusiutuisi, omaiset tietävät, mitä tehdä.
– Ja Antti on itse määritellyt, miten hän haluaa asioihin silloin puututtavan, Ville lisää.
Konkretiaa ja toivoa
BFT-perhetyötä on tarjottu Helsingissä vuodesta 2019. Pandemia-aika jarrutti aluksi toimintaa, tällä hetkellä palvelua on saanut yli 350 perhettä ja 1000 henkilöä. Osallistujilta on kerätty palautetta, joka on ollut varsin myönteistä.
– Asiakkaat ovat kiitelleet muun muassa sitä, että puhumme potilaan hoidon kokonaisuudesta, esimerkiksi lääkityksestä. Myös sosiaalietuudet sekä kaupungin ja järjestöjen tarjoamat palvelut ovat monille aivan uutta, mutta tärkeää asiaa, sanoo Marjut Oja.
BFT-perhetyössä on terapeuttisia elementtejä, vaikka se poikkeaa toteutustavaltaan tavanomaisesta terapiasta.
– Kaikkia asioita ei ole tarkoitus ratkaista niissä sessioissa, joissa olemme mukana. Keskitymme nykyhetkeen ja tulevaisuuteen. Perhe saa välineitä keskustella rakentavasti mistä tahansa pulmasta vaikkapa viiden vuoden päästä, sanoo sairaanhoitaja Sirpa Lehtovirta.
Marjut Ojan mukaan kaiken ytimessä on toivon näkökulma.
– Vastasairastuneet saattavat ajatella, että tähän tämä elämä nyt tyssäsi. Voimme kertoa heille, että on paljon ihmisiä, jotka sairastavat elämässään yhden psykoosin. Sen jälkeen elämä jatkaa kulkuaan tavallisella tavalla. Toivoa lisää myös ajatus, että asioihin voi vaikuttaa, niin potilas itse kuin hänen läheisensä.
Villellä ja Antilla on edessä vielä muutama ohjattu tapaaminen, mutta hedelmälliset keskustelut jatkuvat niiden jälkeenkin. Vastaavassa tilanteessa olevia he ehdottomasti kannustavat osallistumaan BFT-perhetyöhön.
– Vuorovaikutustaitojen petraamisesta on hyötyä myös parisuhteessa ja kaverisuhteissa sekä työpaikalla, toteaa työelämään palannut Antti.
– Olen saanut monia tärkeitä työkaluja ja ahaa-elämyksiä. Kannattaa avata mieli ja kokeilla, Ville kiteyttää.
Psykiatrinen BFT-perhetyö
- psykoosipalvelujen potilaille ja heidän läheisilleen suunnattua tukea
- antaa perheelle tietoa ja ymmärrystä sairaudesta
- tukee perheen vuorovaikutusta sekä stressinhallinta- ja ongelmanratkaisutaitoja
- keskimäärin 10 tapaamista perheenjäsenen kotona tai poliklinikalla
- sisältää yksilötapaamisen jokaisen perheenjäsenen kanssa
- ohjaajat kokeneita psykiatrisia sairaanhoitajia, tiimissä myös osa-aikainen psykologi
- osallistuminen on perheiden mukaan parantanut ihmissuhteita, lievittänyt stressiä, auttanut selviytymään päivittäisistä haasteista ja edistänyt toipumista.
teksti: Jaana Ahlblad
