Tuoreen ympäristöraportin mukaan kaupunki kunnostautui viime vuonna erityisesti ilmastotyössä ja luonnonsuojeluohjelman toteuttamisessa.
Helsingin ilmastotavoitteiden toteutumista voi seurata verkossa
Hiilineutraali Helsinki 2035 -toimenpideohjelman toteuttaminen ja sen seuranta käynnistyivät kunnolla vuonna 2019. Vuoden lopulla julkistettiin Helsingin ilmastovahti -palvelu(Linkki johtaa ulkoiseen palveluun), josta voi seurata, miten kaupunki etenee ilmastotavoitteissa ja -toimenpiteissä. Viime vuonna valmisteltiin myös Energiarenessanssi-ohjelmaa, joka on yksi keskeisimmistä Hiilineutraali Helsinki -toimenpiteistä. Sen avulla on tarkoitus jouduttaa yksityisomistuksessa olevissa rakennuksissa tehtäviä energiakorjauksia.
”Ilmastonmuutoksen torjumiseksi tehdään Helsingissä systemaattista ja pitkäjänteistä työtä kaikilla mahdollisilla rintamilla. Vaikka monella sektorilla päästömme vähenevät, täytyy kaukolämmön päästöissä ottaa tiukempi ote. Meidän täytyy varmistaa, että päästömme pienenevät vuosittain myös Hanasaaren kivihiilivoimalan sulkemista edeltävinä vuosina. Teimme viime vuonna tärkeät päätökset aurinkosähkön lisäämisestä kaupungin omistamiin kiinteistöihin ja kiristimme sekä kaupungin oman uudisrakentamisen että tontinvarausehtojen energiatehokkuustavoitteita. Energiatehokkuudessa olemme reippaasti edellä kansallisia vaatimuksia,” kertoo apulaispormestari Anni Sinnemäki.
Ilmastotyön vauhdittumisesta huolimatta Helsingin kasvihuonekaasujen kokonaispäästöt kasvoivat edellisvuodesta kaksi prosenttia. Vuonna 2019 päästöt olivat noin 26 prosenttia pienemmät kuin vuonna 1990. Päästöjen kasvu selittyy sillä, että kaukolämmön päästöt suurenivat viisi prosenttia. Päästöt kasvoivat hieman myös teollisuudessa, työkoneiden polttoaineissa sekä jätteiden käsittelyssä.
Muilla sektoreilla päästöt pienenivät. Erityisesti sähkön käytön (–6 %) ja sähkölämmityksen (–7 %) päästöt pienenivät valtakunnallisesti tuotetun sähkön puhdistuttua edelleen. Myös liikenteen päästöt pienenivät polttoaineen käytön vähennyttyä (–2 %).
Luonnonsuojeluohjelman toteuttaminen ripeää
Luonnonsuojeluohjelman toteuttaminen eteni vuonna 2019 ripeästi. Perustamispäätökset ja hoito- ja käyttösuunnitelmat hyväksyttiin kolmelle kohteelle: Kallahden matalikko, Maununnevan laajennus ja Korkeasaarenluoto. Kallahden matalikko on Helsingin ainoa vedenalaisen luonnon suojelualue. Lisäksi valmisteltiin viiden uuden luonnonsuojelukohteen perustamisesitykset sekä hoito- ja käyttösuunnitelmat päätöksentekoa varten.
”Uusien luonnonsuojelualueiden perustamisen lisäksi työtä tehdään myös jo olemassa olevilla alueilla. Viime vuonna aloitettiin kunnostustöitä uhanalaisen linnuston suojelemiseksi Vanhankaupunginlahdella. Kävijäseurannan perusteella Vanhankaupunginlahden Lammassaaressa vieraili viime vuonna yli 138 000 retkeilijää”, kertoo ympäristöjohtaja Esa Nikunen.
Hulevesien laatua tutkitaan
Taivallahdessa ja Maunulanpuron sivu-uomassa Metsälässä tutkittiin hulevesien suodatusrakenteen toimivuutta vesiensuojelussa ja aloitettiin puroon johdettavien hulevesien laadun selvitys jatkuvatoimisin mittauksin ja analysoimalla hulevesikaivoihin kertyviä roskia.
Merkittävimpiä kaupungin hoitamia pilaantuneen maaperän kunnostuskohteita olivat asumiskäyttöön muutettavat Kalasataman ja Jätkäsaaren projektialueet. Isoja kunnostuskohteita oli lisäksi Vuosaaren keskustassa ja Herttoniemenrannassa.
Ilmanlaatu parantui ja kaupunkipyöräpalvelu jatkoi suosiotaan
Vuonna 2019 ilmanlaatu oli keskimäärin parempaa kuin edellisvuonna. Etenkin typpidioksidin pitoisuudet ovat viime vuosina pienentyneet. Raja-arvon ylitysriski on edelleen olemassa, mutta alueen, jolla se voi ylittyä, arvioidaan pienentyneen. Typpidioksidin pitoisuuksia on vähentänyt autokannan ja HSL:n bussikaluston uusiutuminen vähäpäästöisemmäksi. Hengitettävien hiukkasten eli katupölyn torjunnassa kaupunki on tehnyt pitkäjänteistä työtä, jota on edelleen jatkettava. Rakennustyömaiden pölyhaittoja pyritään torjumaan yhteistyössä urakoitsijoiden kanssa.
Kaupunkipyöräpalvelua laajennettiin vuonna 2019. Helsingissä saatiin käyttöön 88 uutta asemaa ja 880 uutta pyörää entistä suuremmalle alueelle. Kaupunkipyörillä ajettiin edellisvuosia ahkerammin, Helsingissä yhteensä noin kolme miljoonaa matkaa.
Ympäristöinvestointeihin 135 miljoonaa euroa
Helsingin kaupungin ympäristökulut olivat viime vuonna yhteensä 97 miljoonaa euroa. Suurimmat kuluerät aiheutuivat ilmastonsuojelusta (29 %), alueiden puhtaanapidosta ja jätehuollosta (21 %) sekä ilmasto- ja ympäristöystävällisen liikkumisen edistämisestä (19 %). Ympäristöinvestointeihin käytettiin yhteensä 135 miljoonaa euroa, mikä on 18,2 prosenttia kaupungin kaikista käyttöomaisuusinvestoinneista.
Tarkemmat ympäristön tilaa ja kuormitusta kuvaavat indikaattoritiedot löytyvät Helsingin ympäristötilastosta osoitteesta www.helsinginymparistotilasto.fi(Linkki johtaa ulkoiseen palveluun).
Helsingin kaupunginvaltuusto käsitteli ympäristöraporttia kokouksessaan 10.6.2020.
- Helsingin kaupungin ympäristöraportti 2019 (pdf)
- Ympäristöraportti löytyy avoimena datana osoitteista http://www.hri.fi/fi/dataset/helsingin-kaupungin-ymparistoraportti(Linkki johtaa ulkoiseen palveluun) ja http://www.hri.fi/fi/dataset/helsingin-kaupungin-ymparistotilinpito(Linkki johtaa ulkoiseen palveluun).
- Pitkät aikasarjat ja laaja yli 200 ympäristöindikaattorin kokoelma löytyvät Helsingin ympäristötilastosta www.helsinginymparistotilasto.fi(Linkki johtaa ulkoiseen palveluun) ja avoimena datana osoitteesta https://hri.fi/data/fi/dataset/helsingin-ymparistotilasto.(Linkki johtaa ulkoiseen palveluun)
Kuva: Jussi Hellsten.
