Ajankohtaista työllisyyspalveluista

Miksi lakimuutoksia tehdään?

Lakimuutokset perustuvat Petteri Orpon hallitusohjelmaan. Tavoitteina ovat:

• Työnhakijoiden nopeampi työllistyminen.
• Selkeämmät velvollisuudet ja ennakoitavammat seuraamukset.
• Yksilöllisempi ja yksinkertaisempi palveluprosessi.
• Työmarkkinatorin ja työnhakuprofiilien vahvistaminen työnvälityksessä.
• Hallinnollisen työn vähentäminen esimerkiksi kuntouttavassa työtoiminnassa.

Milloin muutokset tulevat voimaan?

Lakiesitysten eduskuntakäsittely on kesken ja lopulliset säädökset voivat vielä muuttua. Hyväksyttyjen lakien mukaan: 

• 1.1.2026: Suurin osa TYKE-esityksen mukaisista muutoksista työnhakijan palveluprosessiin ja työnhakuvelvollisuuteen
• 1.2.2026: Toimeentulotukilain muutokset
• 1.3.2026: TYKE-esityksen mukaiset työttömyysturvaseuraamukset ja muistutusmenettelyn poistuminen
• 1.5.2026: Yleistuki tulee voimaan uutena etuutena
• 1.9.2026: Työnhakuprofiileja ja Työmarkkinatori-alustaa koskevat velvoitteet 

Työnhakijan palveluprosessia ja työnvälityspalveluita koskevaa lainsäädäntöä uudistetaan (TYKE). Muutoksen tavoitteena on joustavampi palveluprosessi, täsmällisempi työllistymissuunnitelma, tiukemmat työnhakuvelvoitteet osa-aikatyötä tekeville sekä velvoittavammat työtarjoukset. Myös nuorten koulutukseen hakeutumisvelvollisuus muuttuu.

TYKE tulee pääosin voimaan 1.1.2026. Työttömyysturvaseuraamuksia koskevat muutokset tulevat voimaan 1.3.2026 ja palvelualustaan (Työmarkkinatori) ja työnhakuprofiileihin liittyvät velvoitteet 1.9.2026.

Mitä muutoksia asiointiin työllisyyspalveluissa on tullut?

Uuden lain mukaan työnhakijan palveluprosessi on muuttunut seuraavasti:

• Alkuhaastattelu järjestetään ilman aiheetonta viivytystä ja viimeistään 10 arkipäivän kuluessa työnhaun alkamisesta. 
  – Alkuhaastattelussa käydään läpi työnhakijan oikeudet ja velvollisuudet ja ohjataan sinua laatimaan työnhakuprofiili Työmarkkinatorilla.
• Täydentävät työnhakukeskustelut järjestetään palvelutarpeen mukaan, ei enää automaattisesti tasaisin väliajoin. 
  – Tavoitteena on kohdentaa tapaamiset niille, jotka niitä eniten tarvitsevat.
• Palvelutarpeen arviointi laajenee. Arvioinnissa huomioidaan työnhakutaidot, omatoimisen työnhaun edellytykset ja mahdollisuudet työllistyä avoimille työmarkkinoille. Arvioinnissa voidaan hyödyntää myös tulorekisterin ja työnhakuprofiilin tietoja.
• Työnhaku päättyy ensimmäisestä asioinnin laiminlyönnistä (voimaan 1.3.2026 alkaen).
• Työllistymissuunnitelman sisältö täsmentyy. Suunnitelmaan kirjataan aina: 
  – Työnhakuvelvollisuuteen liittyvät tiedot 
  – Muut työnhakuun tai yritystoiminnan kehittämiseen liittyvät toimet. 
  – Määräaika suunnitelman toteuttamiselle.
• Tarvittaessa suunnitelmaan kirjataan myös:
  – Täydentävien työnhakukeskustelujen ajankohdat. 
  – Palvelutarpeen mukaisten palvelujen tiedot. 
  – Työ- ja toimintakykyyn liittyvät selvitykset. 
  – Mahdollinen poikkeus työnhakuprofiilin laatimis- ja julkaisuvelvollisuudesta.
  – Selvitykset suunnitelman toteuttamisesta. 

Muuttuuko asiointi osa-aikatyötä tekeville?

Kyllä. Uuden lain mukaan:

• Osa-aikatyötä tekevän työnhakuvelvoite on 1.1.2026 alkaen neljä työhakemusta kuukaudessa, ellei muu työ tai työkyky estä lisätyön ottamista.
• Jos et voi esimerkiksi terveydentilan vuoksi vastaanottaa lisää työtä, työnhakuvelvollisuutta ei aseteta.

Lisäksi työnhakuvelvollisuutta koskevat säännökset selkeytyvät. Laissa määritellään jatkossa tarkemmin:

• Milloin työnhakuvelvollisuus asetetaan.
• Milloin sen alkamiseen voidaan tehdä poikkeus.
• Milloin velvollisuuden määrää voidaan pienentää.
• Milloin velvollisuutta ei aseteta lainkaan.

Osa nykyisistä poikkeuksista poistuu. Esimerkiksi tilanteessa, jossa työllistyminen on jo varmaa, ei enää käytetä erillistä poikkeusta, vaan tämä huomioidaan työnhakuvelvollisuuden määrän alentamisena.

Mitä muutoksia nuorille tulee?

Nuorten koulutukseen hakeutumisvelvollisuutta laajennetaan.

• Ensisijainen vaihtoehto on edelleen hakea tutkintoon johtavaan, ammatillisia valmiuksia antavaan koulutukseen.
• Velvollisuus voidaan täyttää myös kansanopistoissa ja liikunnan koulutuskeskuksissa järjestettävillä päätoimisilla opinnoilla.
• Työllistymissuunnitelmassa voidaan sopia myös muuhun kuin tutkintotavoitteiseen koulutukseen hakeutumisesta.
• Suunnitelmassa voidaan sopia myös poikkeavasta ajankohdasta, jolloin tarkastellaan, onko opiskelupaikkoja haettu.

Tavoitteena on, että nuori valitsee opintoja, jotka tukevat sekä työllistymistä että myöhempiä opiskelumahdollisuuksia.

Mitä muutoksia tulee työvoimaviranomaisen osoittamiin työpaikkoihin?

Kun sinulle osoitetaan työpaikkaa haettavaksi, hakeminen on entistä velvoittavampaa.  

• Työvoimaviranomaisen tehtävänä on osoittaa sopivia työpaikkoja haettavaksi.
• Työtarjoukset ovat velvoittavia heti työttömyyden alusta alkaen.
• Ennen työtarjouksen tekemistä arvioidaan hakijan työkokemus, koulutus, osaaminen ja työkyky.
• Työnhakuprofiilin julkaiseminen tai työllistymissuunnitelmassa sovittujen hakemusten määrä ei enää riitä täyttämään työnhakuvelvollisuutta, jos yksilöity työpaikka on osoitettu.

Käytännössä tämä tarkoittaa, että työnhakijalla ei ole pätevää syytä kieltäytyä hakemasta osoitettua työpaikkaa, vaikka työllistymissuunnitelmassa sovittu hakemusmäärä olisi jo täyttynyt.  

Toimeentulotukilain uudistus (HE 116/2025 vp) täsmentää, että toimeentulotuki on viimeinen vaihtoehto taloudellisessa tuessa. Jatkossa korostuu asiakkaan velvollisuus hakea ensisijaisia etuuksia, kuten työttömyysetuutta, asumistukea, opintotukea ja työkyvyttömyysetuuksia, ennen toimeentulotuen hakemista.

Uudistuksen seurauksena yhä useampi työikäinen ja työkykyinen henkilö siirtyy työllisyyspalveluiden asiakkaaksi ja kokoaikatyön hakijaksi. Toimeentulotuen perusosaa voidaan alentaa, jos ensisijaisia etuuksia ei haeta tai jos työnhakija saa karenssin esimerkiksi määräajan laiminlyönnin vuoksi.

Keiden toimeentulotuen saajien tulee jatkossa ilmoittautua kokoaikatyön hakijoiksi?

1.2.2026 alkaen velvoite koskee myös henkilöitä, jotka:

• Tekevät osa-aikatyötä (alle 30 tuntia viikossa).
• Opiskelevat päätoimisesti ilman ensisijaista opintoetuutta.
• Toimivat yrittäjinä, mutta yritystulot jäävät työmarkkinatuen tason alle.
• Ovat saaneet lääkärin lausunnon työkyvyttömyydestä mutta eivät saa työkyvyttömyysetuutta.
• Hoitavat alle 3-vuotiasta lasta kotona ilman kotihoidontukea.

Jos kuulut johonkin edellä mainituista ryhmistä, etkä ilmoittaudu työllisyyspalveluihin työnhakijaksi kuukauden sisällä kehotuksesta, Kela alentaa toimeentulotukesi perusosaa 50 %.

Milloin Kela voi alentaa toimeentulotuen perusosaa?

Kela voi alentaa toimeentulotuen perusosaa 50 %, jos et hae ensisijaisia etuuksia kuukauden sisällä lain voimaantulosta, vaikka sinua on kehotettu tekemään niin. Ennen päätöstä sinulle varataan mahdollisuus esittää selvitys, miksi alentaminen olisi kohtuutonta.

Kela voi alentaa perusosaa myös työttömyysturvan karenssin vuoksi:

• 20 % ensimmäiseltä karenssikuukaudelta.
• 40 % seuraavilta kuukausilta, kunnes etuuden maksu alkaa uudelleen.

Perusosan alentamisen kesto määräytyy täysinä kuukausina karenssin pituuden mukaan:

• Seitsemän päivän karenssi → perusosa alennetaan kuukaudeksi.
• Työnhakuvelvoitteen tai työssäolovelvoitteen laiminlyönti → perusosa alennetaan yleensä kuudeksi kuukaudeksi, kuitenkin vähintään kahdeksi kuukaudeksi.

Työvoimapoliittisesti moitittavan menettelyn jälkeen perusosan alentamista voidaan jatkaa ilman aiempaa kahden kuukauden enimmäisaikaa. Poikkeuksena ovat kotoutumissuunnitelman laiminlyönnit, joissa enimmäisaika säilyy. Perusosan alentamisen voi välttää osallistumalla työvoimapalveluihin.

Mitä teen, jos perusosan alentaminen aiheuttaa toimeentulo-ongelmia?

Ota yhteyttä kotikuntasi sosiaalipalveluihin. Sieltä saat tukea tilanteesi arviointiin ja ohjausta jatkotoimiin. 

Työttömyysturvan velvollisuudet tiukkenevat 1.3.2026 alkaen (TYKE-esitys). Lakimuutokset tiukentavat määräaikojen noudattamista ja poistavat kirjallisen muistutusmenettelyn. Ensimmäinen asioinnin laiminlyönti aiheuttaa seitsemän päivän karenssiin.

Työmarkkinatori lähettää maaliskuusta alkaen automaattisia muistutustekstiviestejä aina vuorokautta ennen määräaikoja, mutta vastuu määräaikojen noudattamisesta on työnhakijalla.

Kuinka varmistan, että saan muistutusviestin tehtävistä ja tapaamisista?

Varmista, että yhteystietosi ovat ajan tasalla Työmarkkinatorin Asiointi-palvelussa. Kun tiedot ovat oikein, saat automaattisen tekstiviestimuistutuksen vuorokautta ennen määräaikaa.

Jos sairastut tai et pääse tapaamiseen, ilmoita siitä työllisyyspalveluille ja siirrä ajanvaraus ajoissa.

Mikä on karenssi?

Karenssi on korvaukseton määräaika, jonka aikana työttömyysetuutta ei makseta.

1.3.2026 alkaen:

• Jo ensimmäisestä asioinnin tai velvollisuuden laiminlyönnistä asetetaan seitsemän kalenteripäivän karenssi.
• Kirjallinen muistutusmenettely poistuu käytöstä.

Karenssin voi saada esimerkiksi, jos et saavu tapaamiseen, et hae osoitettua työpaikkaa tai et toteuta työllistymissuunnitelmaa.

Mitä muuttuu työttömyysturvan seuraamuksissa?

Seuraamusjärjestelmä yksinkertaistuu kaksitasoiseksi:

• Ensimmäinen laiminlyönti: seitsemän päivän karenssi.
• Toistuvat laiminlyönnit 12 kuukauden aikana: kuuden viikon työssäolovelvoite.

Työssäolovelvoite voidaan täyttää kuuden viikon työssäololla tai osallistumalla työllisyyspalveluiden hyväksymiin palveluihin. Tämä on nopeampi kuin aiempi 12 viikon velvoite.

Vuoden 2025 laiminlyönnit arvioidaan vanhan lain mukaan, eikä niitä huomioida uuden työssäolovelvoitteen määräytymisessä.

Enkö enää saa kirjallista muistutusta laiminlyönnistä?

Et saa. Lain mukaan:

• Kirjallinen muistutusmenettely poistuu kokonaan.
• Työnhakijalla on vastuu velvollisuuksien noudattamisesta.

Tietoa velvollisuuksista annetaan työnhaun alussa ja sen aikana. Muistutusviestit Työmarkkinatorista korvaavat aiemman kirjallisen muistutuksen.

Mitä tarkoittaa työssäolovelvoite?

Työssäolovelvoite asetetaan, jos velvollisuuksien laiminlyöntejä tapahtuu toistuvasti 12 kuukauden aikana.

Kun työssäolovelvoite on asetettu:

• Etuuden saaminen edellyttää työssäoloa tai osallistumista hyväksyttyyn palveluun kuuden viikon ajan.
• Velvoitteen voi täyttää myös työllisyyspalveluiden osoittamissa palveluissa.

Jos saan karenssin, mistä voin saada tukea elämiseen?

Karenssin aikana et voi saada työttömyysetuutta. Jos tulosi eivät riitä välttämättömiin menoihin, voit:

• Hakea toimeentulotukea Kelasta.
• Keskustella työllisyyspalveluiden asiantuntijan kanssa tilanteestasi ja karenssin vaikutuksista.

Suomeen valmistellaan uutta yleistukea (HE 112/2025 vp), jonka ensimmäinen vaihe on tarkoitus ottaa käyttöön 1.5.2026. Yleistuki on osa laajempaa sosiaaliturvan uudistusta, jonka tavoitteena on yksi yhtenäinen tuki, joka sisältää perusosan arjen menoihin, asumisosan asumiskuluihin ja harkinnanvaraisen osan viimesijaiseksi tueksi.

Ensimmäisessä vaiheessa yleistuki on uusi työttömän työnhakijan perustoimeentuloa turvaava tarveharkintainen etuus. 

Mikä on yleistuki?

Yleistuki on uusi sosiaaliturvan etuus, joka yhdistää useita nykyisiä tukia yhdeksi kokonaisuudeksi. Ensimmäisessä vaiheessa yleistuki korvaa työmarkkinatuen ja peruspäivärahan toukokuussa 2026. Samalla nämä etuudet lakkaavat.

Yleistukea maksetaan työttömälle työnhakijalle, jolla ei ole oikeutta ansiopäivärahaan tai jonka ansiopäivärahakausi on päättynyt.

Jatkossa yleistukeen on tarkoitus yhdistää vaiheittain myös muita tukia, kuten asumiseen liittyviä etuuksia.

Paljonko yleistukea voi saada?

Yleistuen määrä vastaa työmarkkinatuen ja peruspäivärahan nykyistä tasoa: 
37,21 € päivässä, eli keskimäärin noin 800 € kuukaudessa (vuoden 2025 taso).

Tuen perusmäärä ei muutu, mutta yleistukeen sisältyy tarveharkinta, joka voi pienentää tuen määrää.

Mikä vaikuttaa yleistuen määrään?

Yleistuki on tarveharkintainen etuus. Tuen määrään vaikuttavat:

• Muut kuin palkkatulot: yli 311 €/kk ylittävästä osasta vähennetään puolet.
• Palkkatulot: huomioidaan kuten ennenkin, eli palkasta huomioidaan puolet 
  – esimerkiksi 1 000 € palkka pienentää tukea 500 €.
• Säästöt ja omaisuus eivät vaikuta tuen määrään.
• Puolison tai kämppäkaverin tulot eivät vaikuta.
• Vanhempien tulot voivat vaikuttaa, jos tuensaaja asuu heidän kanssaan 
  – tuloraja on 2 500 €/kk, jonka ylittävästä osasta vähennetään puolet. 

Työnhakuprofiili on Työmarkkinatoriin laadittava profiili, jossa kerrotaan osaaminen, koulutus, työkokemus ja haettava työ. Uuden lain mukaan profiili on julkaistava 15 arkipäivän kuluessa työnhaun alkamisesta.

1.9.2026 alkaen profiilin laatiminen ja julkaiseminen on pakollista lähes kaikille työnhakijoille. Profiili on nimettömänä julkinen koko työnhaun ajan ja voimassa enintään kuusi kuukautta kerrallaan. 

Mikä on työnhakuprofiili?

Työnhakuprofiili on lyhyt esittely osaamisestasi Työmarkkinatorilla. Kun julkaiset profiilisi, työnantajat voivat ottaa sinuun yhteyttä etsiessään työntekijöitä. Näin voit saada työtarjouksia myös paikoista, joita ei ole avoimesti haussa.

Työnhakuprofiili kuvaa:

• osaamista ja koulutusta
• työkokemusta
• millaista työtä haetaan.

Lain mukaan:

• Profiili on laadittava ja julkaistava 15 arkipäivän kuluessa työnhaun alkamisesta.
• Velvollisuus julkaista profiili on pakollinen 1.9.2026 alkaen.
• Profiili on pidettävä julkaistuna koko työnhaun ajan.
• Profiili on julkinen, mutta nimetön ja se on voimassa enintään kuusi kuukautta kerrallaan.

Profiilin laatimisesta tai julkaisemisesta voidaan poiketa esimerkiksi, jos:

• Et pysty käyttämään Työmarkkinatoria.
• Profiilin julkaiseminen olisi ilmeisen perusteetonta tilanteessasi.
• Olet kokoaikatyössä, päätoiminen yrittäjä tai päätoiminen opiskelija.

Jos et laadi tai julkaise profiilia itse, viranomainen laatii sen Työmarkkinatorin tekoälyehdotuksen pohjalta.