HKL-Raitioliikenteen
pääsivulle
På Svenska
In English
|
Rouva Vivi
Rosberg on kääntänyt selkänsä uudelle kulkupelille. Herra Fredrik Rosbergia
Munkkiniemen ensimmäinen sähköraitiovaunu sen sijaan kiinnostaa kovasti. Linja
Munkkiniemeen valmistui vuonna 1914.
Ensimmäiset naisrahastajat kurssikuvassa vuonna 1917. Taustalla ASEAn vaunu. Naiset
olivat myös Euroopan ensimmäiset ja moneen vuoteen ainoat naisrahastajat. Tärkeä syy
naisten värväämiseen oli raha. Heille maksettiin pienempää palkkaa kuin miehille.
Naisten ei aluksi uskottu pärjäävän rahastajan työssä, koska heille kuului myös
järjestyksenpito vaunuissa. Arveltiin myös, että naisrahastajat houkuttelisivat
miesmatkustajat halailuun ja vallattomuuteen. Vaaran välttämiseksi Raitiotieyhtiö
vaatetti naiset peittävään virkapukuun, johon kuului kantapäihin ulottuva mantteli ja
pitkävartiset kengät.
Ensimmäisen maailmansodan aikana Helsingin katuja ei valaistu,
joten raitiovaunutkin ajoivat halliin alkuillasta. Korjaustarpeista oli pula, kalusto
heikkeni ja ylikuormittuneet vaunut joutuivat koville. |
Sodan päättyessä vuonna 1918 vain puolet Raitiotieyhtiön 88
vaunusta oli kunnossa. |
Vaunuja
Aleksanterinkadun päässä vuonna 1906. Yksiraiteisten linjojen kyyti oli niin kallista,
että vaunuilla kulki lähinnä parempi väki. Linjat kaksiraiteistettin vuoteen 1909
mennessä. Samalla Raitiotieyhtiö laski lippujen hintoja. Ensimmäisen maailmansodan
aikana rahan arvo aleni, mutta lipun hinta pysyi 15 pennissä. Matkustaminen muuttui
lähes ilmaiseksi. Raitiovaunusta tuli kaikkien helsinkiläisten kulkuneuvo.
|