Asukkaat lajittelevat jätteitään ahkerammin kertoo Helsingin seudun ympäristöpalvelut HSY. Sekajätteen määrä asukasta kohden on vähentynyt kaikilla muilla kiinteistöillä paitsi omakotitaloissa. Eniten sekajäte on vähentynyt 5–9 huoneiston kiinteistöissä asuvilla. Se on vähentynyt jopa 25 prosenttia vuoden 2018 tutkimukseen verrattuna. Eniten sekajätteessä on biojätettä. Sen lajitteluun onkin nyt syytä satsata.
Muovipakkauksiakin kierrätetään aiempaa enemmän. Ainoastaan biojätteen lajittelussa ei olla oikein onnistuttu, sillä biojätteen määrä sekajätteen seassa on vain hienoisessa laskussa. Biojätettä on edelleen sekajätteessä lähes 40 prosenttia.
Lajittelua on selsvästi innostanut jäteastioiden tuonti kiinteistöille. Jätehuoltomääräysten mukaan kaikissa vähintään viiden asunnon taloyhtiöissä on ollut keräysastiat sekajätteen lisäksi biojätteelle, kartonki-, lasi- ja muovipakkauksille sekä pienmetallille.
Sekajätteen määrä vähentynyt kymmenellä prosentilla
Sekajätteen määrä on vähentynyt kaikissa muissakin kiinteistöissä paitsi omakotitaloissa, joissa se on kasvanut. Kaikki kotitaloudet mukaan laskien sekajätteen määrä on vähentynyt noin kymmenellä prosentilla edelliseen tutkimukseen verrattuna. Nyt sitä syntyy kodeissa keskimäärin 130 kiloa asukasta kohden vuodessa, kun määrä edellisessä tutkimuksessa oli 144 kiloa.
Vaikka asukkaat lajittelevat jätteensä aiempaa huolellisemmin, löytyy sekajätteessä edelleen paljon kierrätykseen kelpaavaa jätettä. Myös pieniä määriä vaarallisia jätteitä. Esimerkiksi paristot ja akut eivät missään tapauksessa kuulu sekajätteen joukkoon, muistutetaan HSY:ltä.
Biojätteen lajittelu on ekoteko
Ylivoimaisesti eniten sekajätteessä on biojätettä. Sen osuus on yhä lähes 40 prosenttia. Jokainen asukas heittää edelleen biojätettä sekajäteastiaan keskimäärin noin 51 kiloa vuodessa.
Biojätteen lajittelu kannattaa, sillä vain lajitellusta biojätteestä voidaan tuottaa biokaasua sekä kompostia. HSY käyttää sitä mullan raaka-aineena viherrakentamiseen.
Koronajätettä tutkittiin erikseen tänä vuonna
HSY on tutkinut pääkaupunkiseudun kotitalouksien sekajätteen koostumusta noin kolmen vuoden välein koko 2000-luvun.
Koronapandemian myötä kasvomaskeista on tullut yleinen jätelaji. Ne otettiinkin uudeksi tutkimuskohteeksi sekajätteen koostumuksessa. Tulosten mukaan kasvomaskien osuus koko sekajätteen määrästä oli keskimäärin 0,7 prosenttia.
Tutkimukseen kerättiin kaikkiaan noin 28 000 kiloa jätettä eri puolilta pääkaupunkiseutua. Kuormista otettiin sadan kilon näytteitä, jotka lajiteltiin käsin 42 eri jakeeseen. Lajiteltua jätettä oli lähes 4000 kiloa.
Lisää aiheesta
Jäteopas/HSY(Linkki johtaa ulkoiseen palveluun)
HSY(Linkki johtaa ulkoiseen palveluun)
Kuva: HSY
