Rakaskin ihminen voi satuttaa. Lähisuhdeväkivallasta puhutaan silloin, kun väkivallan tekijä ja uhri ovat tai ovat olleet keskenään läheisessä suhteessa.
Lähisuhdeväkivallan huomaamiseksi tarvitaan usein ”salapoliisityötä”. Näin kuvailee kuraattorina Helsingin kaupungilla Suomen Diakoniaopiston toimipisteellä työskentelevä Kaisla Kulmanen. Hän tapaa työssään lukuisia toisen asteen opiskelijoita.
Kerran 16-vuotias opiskelija tuli Kulmasen luo selvittämään, miten alaikäinen voisi muuttaa omilleen. Kuraattorin kanssa jutellessa alkoi purkautua vyyhti, jossa kävi ilmi, että opiskelija kokee kotona väkivaltaa.
– Tämä on esimerkki tyypillisestä tapahtumankulusta. Koskaan opiskelija ei ole tullut luokseni ja aloittanut siitä, että hän kokee lähisuhdeväkivaltaa. Siksi on tärkeää kuunnella herkällä korvalla ja tunnistaa pienetkin ongelmaan viittaavat merkit. Lähisuhdeväkivalta ei tule ilmi, jos ammattilainen ei siitä suoraan uskalla kysyä.
Kulmanen on törmännyt työssään joitakin kertoja myös kunniaan liittyvään väkivaltaan, jossa perhe tai suku on mukana. Kunniaan liittyvä väkivalta on yhteisöllistä väkivaltaa, jossa perhe, suku tai muu yhteisö kontrolloi yksilöä väkivaltaisesti syyttäen kulttuuristen normien vastaisesta käytöksestä.
– Yhteiskunnan eri toimijoilla on tärkeää olla osaamista ja ymmärrystä kohdata lähisuhdeväkivaltaa kokevia. Jos väkivallan uhrin liikkumista kontrolloidaan, koulu tai opiskelupaikka saattavat olla ainoita paikkoja, joista pystyy hakemaan apua.
Kulmanen kuuluu Helsingin kaupungin avainhenkilöverkostoon, jonka jäsenet eri aloilta työskentelevät väkivallan ehkäisemiseksi.
Avainhenkilöverkosto koostuu eri alojen ammattilaisista
Helsingin kaupunki tekee töitä lähisuhdeväkivallan kitkemiseksi ja ehkäisemiseksi. Yksi osa työtä on keväällä perustettu avainhenkilöverkosto.
– Koulutamme kaupungin, hyvinvointialueen ja järjestöjen eri toimijoita. Tavoitteena on, että ammattilaisilla on valmius ottaa puheeksi lähisuhdeväkivalta ja että yhä useampi saisi apua. Koulutusmallia pilotoidaan eri hyvinvointialueilla. Hanketta koordinoi Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, kertoo Helsingin kaupungin lähisuhdeväkivaltakoordinaattori Ilona Fagerström.
Tutkimukset kertovat, että ammattilaiset eivät välttämättä osaa aina kohdata lähisuhdeväkivaltaa kokeneita tai sen tekijöitä parhaalla mahdollisella tavalla.
– Esimerkiksi väsynyt äiti saattaa tuoda neuvolassa esiin huolensa siitä, että pelkää käyttäytyvänsä väkivaltaisesti lastaan kohtaan. Terveydenhuollon työntekijällä tulisi olla valmiudet puuttua tilanteeseen.
Helsingin kaupungin käynnistämä avainhenkilöverkosto haluaa tehdä lähisuhdeväkivallan ongelman näkyväksi kaikkialla: kodeissa, kouluissa, harrastuksissa ja työpaikoilla.
Fagerströmin mukaan kuka tahansa voi kokea lähisuhdeväkivaltaa. Siihen eivät vaikuta koulutus, varallisuus, ikä tai yhteiskuntaluokka.
– Tilastot kertovat, että naiset kokevat useammin vakavampaa ja pitkäkestoisempaa lähisuhdeväkivaltaa kuin miehet. Mitä nuorempi väkivallan uhri on, sitä traumatisoivammat ovat yleensä sen vaikutukset.
Myös tekijä kaipaa apua
Keväällä järjestettiin avainhenkilöverkoston ensimmäinen koulutusjakso. Neljä puolen päivän mittaista tapaamista yhdessä loppuseminaarin kanssa kokosivat yhteen toistakymmentä ammattilaista eri aloilta. Mukana oli niin kuraattoreja, opettajia kuin terveydenhuollon ammattilaisiakin. Ensimmäinen koulutusjakso oli suunnattu erityisesti lasten ja perheiden kassa työskenteleville.
Koulutusta järjestäneen Fagerströmin mukaan palaute koulutuksesta oli positiivista.
– Meillä oli paikalla myös kaksi kokemusasiantuntijaa – väkivallan kokija ja väkivallan tekijä. Heidän puheenvuoronsa olivat silmiä avaavia.
Samaa mieltä on koulutukseen osallistunut Kulmanen. Hänen mielestään on tärkeää nähdä väkivalta kokonaisuutena ja muistaa, että myös tekijä kaipaa apua.
– Koulutus korosti sitä, että jokaisella meistä on jonkinlainen suhde lähisuhdeväkivaltaan. Jos ei ole sitä itse kokenut, joku lähipiiristä on. Lähisuhdeväkivalta ei ole jotain sellaista, joka tapahtuu jossain muualla jollekin tuntemattomalle.
Kulmanen kiittelee koulutusta myös siitä, että se tuo eri alojen ammattilaisia yhteen.
– Oli mielenkiintoista keskustella muun muassa siitä, miten navigoidaan herkässä tilanteessa. Lähisuhdeväkivallasta on ilmoitusvelvollisuus, etenkin alaikäisten kohdalla. Toisaalta meillä ammattilaisilla on salassapitovelvollisuus. Luottamussuhde on äärimmäisen tärkeä – on aina toimittava asiakkaan etu edellä.
Näin otat väkivallan puheeksi
Pääkaupungin turvakoti ry:n väkivaltatyön asiantuntija Ilkka Määttä toimi kouluttajana avainhenkilöverkoston kevään koulutustilaisuudessa. Määttä on tyytyväinen moniammatilliseen yhteistyöhön.
– Toivon, että avainhenkilöverkosto leviää eri puolelle Suomena. Lähisuhdeväkivallan kitkemiseksi on tärkeää tehdä yhteistyötä niin viranomaisten, terveydenhuollon alan työntekijöiden kuin järjestöjen kanssa.
Määttä nostaa esille kolme tärkeää askelta väkivaltatyössä. Näitä teemoja käsiteltiin myös kevään koulutuksessa.
Ensin on tunnistettava asiakkaan puheesta kokemus lähisuhdeväkivallasta. Joskus on osattava lukea myös rivien välit. Seuraavaksi otetaan hienotunteisesti puheeksi lähisuhdeväkivalta.
– Kolmas askel on tunnistaa itsessään ne tunteet, jotka hankala tilanne mahdollisesti nostaa pintaan. Vain omat tunteet tunnistamalla pystyy toimimaan ammattimaisesti ja auttamaan toista.
Lähisuhdeväkivaltaa ehkäisevä työ jatkuu Helsingin kaupungilla syksyllä. Tulossa on muun muassa koulutusjakso avainhenkilöverkoston uusille jäsenille ja kampanjoita aiheesta.
Teksti: Eveliina Lauhio
Apua on saatavilla lähisuhdeväkivallan uhrille ja tekijälle.
