Itäkeskuksen palvelutalon asukkaat Aino Hartikainen ja Reino Turtiainen ovat yhtä hymyä, kun lähihoitaja Marina Sail ja hoiva-avustaja Jenelyn Malana ohjaavat heidät ulos kesäiselle pihalle.
Sail ja Malana tulevat selvästi hyvin juttuun ja tuntevat toistensa työtavat. Ei mikään ihme, sillä Sail on ollut Malanan ohjaaja huhtikuusta saakka. Ohjaajan velvollisuudet tältä erää loppuivat toukokuun lopussa, kun Malana läpäisi hoiva-avustajan näyttökoulutuksen.
Malana on tullut 24 filippiiniläisen hoitajan ryhmässä keväällä Helsinkiin. Hänen reittinsä tänne kulki Hongkongista, jossa hän toimi kotiapulaisena. Hänellä oli kotimaastaan Filippiineiltä hoiva-alan opintoja, ja hän jatkoi niitä Suomessa oppisopimuksella.
– Huomasin heti, että Jenelyn on tehnyt alan töitä aiemmin, Sail kertoo.
Hän kertoo, että ohjaajan työ on ollut mielekästä, vaikka hän joutuukin jonkin verran järjestelmään omia töitään ja tekemään raportointia.
Suorarekrytoinnit jatkuvat
24 filippiiniläisen ryhmä on kaupungin ensimmäinen suorarekrytointi ulkomailta, kertoo seniorikeskusten johtaja Maritta Haavisto.
Hoiva-avustajaopiskelijoiden ryhmä aloitti tänne tultuaan oppisopimuskoulutuksessa kymmenessä kaupungin seniorikeskuksessa.
Marraskuussa Helsinkiin saadaan vielä 15 uutta hoiva-avustajaa, joilla on mahdollisuus huhtikuussa tulleiden tavoin jatkaa hoiva-avustajatutkinnon jälkeen lähihoitajaopintoja.
Malana on jo päättänyt jatkaa opintojaan, mahdollisesti sairaanhoitajaksi asti.
Hoiva-avustajat opiskelevat ennen Suomeen tuloa puolisen vuotta suomen kieltä sekä hoivatyön teoriaa.
Työyhteisöissä on hämmästytty, kuinka hyvin uudet kollegat osaavat suomea. Heidän ohjaajikseen työpaikalle on valittu varmuuden vuoksi englantia taitavat, mutta yhteistä työkieltä, suomea, pyritään käyttämään mahdollisimman paljon alusta alkaen.
Malanan kollegat, Sailin lisäksi osastonhoitaja Essi Holopainen, lähihoitaja Ammar Elsayed ja fysioterapeutti Teemu Jylhä, kertovat, että englantiin joudutaan turvautumaan harvoin.
Elsayedilllä on itsellään kokemusta vieraaseen maahan tulosta ja vieraalla kielellä opiskelusta, joten hänen on helppo asettua Filippiineiltä tulleiden asemaan ja tukea heitä sen mukaisesti.
Elsayed on vaikuttunut tulijoiden nopeasta kehityksestä. He tekevät jo päivittäiset kirjaukset asiakastietojärjestelmään ja antavat kollegoilla raporttia suomen kielellä. Motivaatio oppia on huikea, ja moni pitää työarjessaan kynää ja lehtiötä taskussaan muistiinpanoja varten.
Työyhteisössä on pantu merkille myös tulijoiden omatoimisuus ja taito kohdata vanhukset.
– Välillä joudun sanomaan, että nyt kyllä istut alas ja pidät tauon, Sail kertoo, ja Malanaa vieressä naurattaa.
Kaupungin suorarekrytointeina on tulossa Filippiineiltä syksyllä myös 50 sairaanhoitajaa. Heidän on tarkoitus päästä työskentelemään kieliopintojen ja pätevöitymisen jälkeen omassa ammatissaan. Etukäteen on arvioitu, että tähän menee noin vuosi.
Ystävällisiä ja kilttejä suomalaisia
Malana kertoo googlanneensa ahkerasti tietoa Suomesta ennen tänne tuloaan. Kuvat luonnosta tekivät häneen erityisen suuren vaikutuksen, mutta häntä miellytti myös tieto suomalaisten rauhallisuudesta.
– Täällä on paljon tilaa ja vähän ihmisiä. En viihtynyt Hongkongin tungoksessa, hän kertoo.
Hänet on yllättänyt suomalaisten ystävällisyys ja kiltteys. Kaikki ovat valmiita auttamaan ja tukemaan. Palvelutalon senioritkaan eivät ole panneet pahakseen, vaikka kaikki suomen kielen sanat eivät heti ole hallussa.
Malana kertoo oppineensa tuntemaan ryhmäkotinsa 31 ikäihmisen tavat tuntemaan melko hyvin.
Vapaa-aikaa jää entiseen verrattuna paljon. Hongkongissa työpäivät olivat 12-tuntisia, ja viikossa oli vain yksi vapaapäivä.
Nyt vapaa-aikaa jää toisin sanoen ruhtinaallisesti, mitä lisäävät lyhyet, käveltävissä olevat työmatkat. Malana asuu yhdessä kahden muun Filippiineiltä tulleen hoiva-avustajan kanssa ja kehuu järjestelyä hyväksi. Kolmikko on keskenään hyviä ystäviä.
Vapaalla hän harrastaa juoksua ja kehuu Itäkeskuksen lenkkipolkuja.
Pehmeä alku tulokkaille
Haavisto kertoo, että muiltakin kuin Malanan kollegoilta on tullut erittäin hyvää palautetta uusista työntekijöistä. Mutta myös tänne tulleet ovat kertoneet kotiutuneensa lyhyessä ajassa hyvin.
Hoiva-alan työvoimapula on huutava muuallakin kuin Helsingissä, ja osaajista käydään kansainvälistä kisaa.
Helsingin periaate suorarekrytoinnissa on eettisyys: Ihmiset rekrytoidaan koulutustaan ja osaamistaan vastaavaan tehtävään. Työnantaja ottaa vastuun kielikoulutuksesta ja oppimisesta työajalla potilasturvallisuutta vaarantamatta.
Suomella on kansainvälisessä kilpailussa valtteinaan reilut työolot, mutta filippiiniläiset olivat ennen tänne hakeutumistaan huomanneet myös maininnat maailman onnellisimmasta kansasta.
Tulokkaiden alku Helsingissä pyritään tekemään mahdollisimman helpoksi. Heitä autetaan paperirumbassa ja järjestetään asunto läheltä työpaikkaa.
– Helsingillä on isona työnantajana hyvät mahdollisuudet osaajien houkutteluun, Haavisto sanoo.
Kaupungin tarkoitus on tukea myös perheiden yhdistämistä, mikä auttaa maahan muuttaneiden juurtumista tänne.
Itäkeskuksen palvelutalossa ollaan sitä mieltä, että viihtymisessä auttaa myös työpaikka, jossa on hyvä tehdä töitä. Työilmapiirillä on iso vaikutus.
Monikulttuurinen työyhteisö
Itäkeskuksen palvelutalon johtaja Claudia Hellström kertoo, että henkilökunta oli monikulttuurista jo ennen uusia tulokkaita. Monikulttuurisessa työyhteisössä ei kollegojen taustalla ole merkitystä, vaan tärkeintä ovat motivaatio, positiivinen asenne ja halu oppia.
Hän kehuukin paitsi tulijoita, myös heitä tukevaa työyhteisöä. Etukäteen tosin mietittiin yhdessä, miten henkilöstö voisi parhaiten tukea uusia kollegoitaan. Heidät otettiinkin avoimin mielin vastaan.
Työporukka on sitä mieltä, että parasta työssä on yhdessä onnistuminen. Malana mainitsee vastikään tehdyn hauskan Korkeasaari-retken yhdessä kollegojen ja viiden asukkaan kanssa. Siitä tuli tosi hyvä mieli.
