Helsingin kaupunki korottaa yli 4 500 työntekijän palkkaa – mukana varhaiskasvatuksen opettajat, sosiaalityöntekijät ja psykologit

Palkkakehitysohjelma on Helsingin kaupungin oma ohjelma, jolla korotetaan henkilöstön palkkoja työ- ja virkaehtosopimusten mukaisten korotusten lisäksi. Korotuksia saavat henkilöstöryhmät vaihtelevat vuosittain.
Aikuinen ja lapsia päiväkodissa.
Muun muassa varhaiskasvatuksen opettajat saavat palkankorotuksen Helsingin palkkakehitysohjelmasta tänä vuonna. Kuva: Maija Astikainen

Palkkakehitysohjelma on eriytetty kahteen osaan sosiaali-, terveys- ja pelastustoimialan uudistuksen myötä. Kunta-Helsingin palkkakehitysohjelman toteutukseen on varattu tänä vuonna 7 miljoonaa euroa ja sosiaali-, terveys- ja pelastustoimialan palkkakehitysohjelman toteutukseen 4,5 miljoonaa euroa.

– Olen ylpeä ja iloinen omasta palkkakehitysohjelmastamme, joka mahdollistaa meille kaupunkina eri henkilöstöryhmiemme palkkojen korottamisen. Palkkakehitysohjelmamme myötä on korotettu vuosittain tuhansien Helsingin kaupungin työntekijöiden palkkaa jo vuodesta 2019 lähtien, sanoo pormestari Juhana Vartiainen.

Korotuksia erityisesti lasten ja nuorten parissa työskenteleville

Tänä vuonna kunta-Helsingin palkkakehitysohjelmasta palkankorotuksia saavat varhaiskasvatuksen opettajat, varhaiskasvatuksen S2-opettajat (suomi toisena kielenä), varhaiskasvatuksen sosionomit, varhaiskasvatuksen erityisopettajat ja kiertävät varhaiskasvatuksen erityisopettajat, minkä seurauksena lähes 3  000 työntekijän palkka nousee 164 euroa.

Lisäksi kulttuurin ja vapaa-ajan toimialan noin 300 nuoriso-ohjaajaa saa keskimäärin 75 euron palkankorotuksen.

Sosiaali-, terveys- ja pelastustoimialan palkkakehitysohjelma kohdistuu sosiaalityöntekijöille ja johtaville sosiaalityöntekijöille, lastenvalvojille, psykologeille, johtaville ja vastaaville psykologeille sekä neuropsykologeille. 

Myös kasvatuksen ja koulutuksen toimialalla työskentelevät oppilas- ja opiskelijahuollon psykologit ja johtavat psykologit saavat palkankorotuksen. Näissä ammattiryhmissä korotuksen suuruus on 200 euroa työntekijää kohden. Lisäksi puheterapeutit saavat 300 euron korotuksen.

– Helsingin kaupungin palkkakehitysohjelma on kuntakentällä ainutlaatuinen mekanismi palkkojen nostamiseen eri ammattiryhmissä. Korotukset parantavat palkkakilpailukykyämme ja siten palveluamme kaupunkilaisille. Tänä vuonna korotukset kohdistuvat erityisesti henkilöstöryhmiin, jotka työskentelevät lasten ja nuorten parissa, sanoo henkilöstöjohtaja Petri Lumijärvi.

Palkkakehitysohjelma on osa kaupungin vuosittaista talousarvioprosessia

Helsingin kaupungin palkkakehitysohjelma on osa vuosittaista talousarvioprosessia. Tavoitteena on lisätä kaupungin houkuttelevuutta työnantajana ja systemaattisesti parantaa palkkatasoa erityisesti niissä ammattiryhmissä, joissa kaupungilla on haasteita osaavan henkilöstön saamisessa.

Ohjelma käynnistettiin vuonna 2019 vastauksena näihin haasteisiin, ja vuosittain käytettävissä oleva summa vaihtelee. Palkkakehitysohjelman toteuttamisesta ja määrärahan käytöstä päätetään vuosittain kaupunginvaltuustossa.

Helsinki panostaa henkilöstönsä palkitsemiseen

Kaupungilla palkitaan myös hyvistä työsuorituksista. Helsingissä on varattu henkilöstön kertapalkitsemiseen erikseen rahaa hyödynnettäväksi läpi vuoden. Tämän vuoden kertapalkkioihin on varattu peräti 1,5 prosenttia henkilöstön koko vuoden palkkasummasta. Tämä on 0,5 prosenttiyksikköä enemmän palkkasummasta kuin aiemmin.

Tänä vuonna on myös tiedossa työ- ja virkaehtosopimuksen mukaisia yleiskorotuksia koko henkilöstölle. Työ- ja virkaehtosopimuksiin sisältyy myös järjestelyeräkorotuksia. Ne ovat palkankorotuksia, joiden kohdentumisesta työnantaja ja henkilöstöjärjestöt neuvottelevat. 

Rahapalkan lisäksi koko henkilöstö hyötyy kaupungin henkilöstöetujen kokonaisuudesta. Helsingin kaupungin työntekijät saavat palkan ja mahdollisten lisien lisäksi käyttöönsä laajat henkilöstöedut, kuten lounasedun, liikunta- ja kulttuuriedun sekä työmatkaedun, henkilöstöliikuntaa ja henkilöstökassan. 

Lisäksi työntekijät hyötyvät suuren työnantajan mittavasta satsauksesta työelämän laatuun, kuten työhyvinvointiin, omaan kehittymiseen ja kouluttautumiseen.