Suomen vieraskielinen väestö keskittyy Uudenmaalle – maakunnassa asui vuoden 2022 alussa 58 prosenttia koko maan vieraskielisistä. Vieraskielisen väestön määrä alueella myös kasvaa nopeasti, sillä määrän ennakoidaan yli kaksinkertaistuvan. Vieraskielisen väestön osuus koko väestöstä kasvaa Uudellamaalla ennusteen mukaan nykyisestä 16 prosentista 21 prosenttiin kuluvan vuosikymmenen aikana.
Vuonna 2030 vieraskielisen väestön määrän ennustetaan Helsingissä olevan jo 154 700 henkeä. Vastaavasti vuonna 2030 Espoossa ennustetaan olevan 95 000 ja Vantaalla 91 000 vieraskielistä henkeä. Näiden kahden kaupungin yhteenlaskettu vieraskielisten määrä ylittää näin ollen viidenneksellä Helsingin vieraskielisten määrän kuluvan vuosikymmenen lopussa, kun vielä vuonna 2020 Helsingissä vieraskielisiä oli enemmän.
Helsingin seudun kehyskunnissa eli KUUMA-seudulla vieraskielisen väestön ennustetaan vuonna 2030 olevan yhteensä noin 41 400 asukasta ja Helsingin seudun ulkopuolisen Uudenmaan alueella noin 14 000 asukasta.
Helsingissä Lähi-idän ulkopuolisen Aasian kieliä puhuvien määrä kasvaa eniten, Baltian alueen kieliä puhuvien määrä pienenee
Helsingissä Lähi-idän ulkopuolisen Aasian kieliä (muun muassa kiina, vietnam ja nepali) puhuvien asukkaiden määrän arvioidaan kasvavan kaikista kieliryhmistä suurimmaksi – kasvua 11 500 hengellä vuoden 2030 loppuun menneessä. Venäjän ja muun entisen Neuvostoliiton alueen (pois lukien Baltian alue) kieliä puhuvat ovat pitkään muodostaneet suurimman ryhmän Helsingin vieraskielisistä, mutta tulevina vuosina ryhmän kasvu on useita muita kieliryhmiä selvästi hitaampaa. Baltian alueen kieliä puhuvien määrä sen sijaan tulee pienenemään selvästi.
Ennustekauden lopussa suurimpien kieliryhmien Uudenmaan alueella ennustetaan muodostuvan Lähi-idän ulkopuolisen Aasian, Lähi-idän ja Pohjois-Afrikan sekä Venäjän ja muun entisen Neuvostoliiton alueen (pois lukien Baltian alue) kieliä puhuvista asukkaista. Nämä kieliryhmät olivat alueen suurimmat myös vuoden 2022 alussa.
Monet vieraskieliset ovat kaksi- tai monikielisiä
Vieraskielisen väestön määrän ennakoidaan kasvavan kaikissa ikäryhmissä, mutta etenkin lapsilla ja nuorilla vieraskielisten osuus kaikista samanikäisistä tulee kasvamaan. Samalla kuitenkin yhä suurempi osa vieraskielisestä väestöstä on syntynyt Suomessa – jo nyt vieraskielisistä alle 20-vuotiaista yli puolet on syntynyt Suomessa. Ennusteen tulosten tulkinnassa onkin oleellista huomioida, että huomattava osa Suomessa syntyneistä vieraskielisistä osaa joko suomen tai ruotsin kieltä vähintään erilaisten palveluiden käytön edellyttämällä tavalla.