Helsinki jatkaa sote-palvelujen ja pelastustoimen järjestäjänä – rahoituksen ongelmat on ratkaistava

Eduskunta hyväksyi sote-uudistusta koskevat lakiehdotukset. Helsinki jatkaa ainoana kaupunkina asukkaidensa sote-palvelujen ja pelastustoimen järjestäjänä.
Kaksi lääkäriä juttelee ja nousee portaita. Kuvituskuva.

Eduskunta hyväksyi sote-uudistusta koskevat lakiehdotukset. Helsinki jatkaa ainoana kaupunkina asukkaidensa sote-palvelujen ja pelastustoimen järjestäjänä. Uudistuksen rahoitusmalliin liittyy kuitenkin huomattavia riskejä ja rahoituksen riittävyyteen on kiinnitettävä uudistuksen toimenpanossa erityistä huomiota.

Vuodesta 2023 lähtien sote-palveluista ja pelastustoimesta vastaavat Uudellamaalla Helsinki ja neljä hyvinvointialuetta. HUS vastaa jatkossakin omalta osaltaan erikoissairaan-hoidon palveluista Uudellamaalla.

Helsingissä on vuosia kehitetty määrätietoisesti sosiaali- ja terveyspalveluja kansallisten tulevaisuuden sote-keskuksen -linjausten mukaisesti. Helsinki haluaa tulevaisuudessakin tarjota kuntalaisille laadukkaita ja kuntalaisten tarpeiden mukaisia sote-palveluja.

Lain hyväksyminen ei aiheuta välittömiä muutoksia palveluihin tai palveluja koskevaan päätöksentekoon. Sosiaali- ja terveystoimi ja pelastustoimi jatkavat osana kaupunkiorganisaatiota.

Helsinki on varautunut tulevaan uudistukseen arvioimalla lainsäädännön muutosvaikutuksia kaupunkiin ja kartoittamalla lain edellyttämän toimeenpanon tehtävät. Lakien tultua voimaan käynnistetään elokuussa 2021 tarvittavien hallinnollisten muutosten valmistelu. Tarvittavat kaupungin sisäiset muutokset sosiaali- ja terveystoimen, pelastustoimen ja mahdollisten muiden palvelujen toimintaan ja organisaatioon 1.1.2023 alkaen valmistellaan syksystä 2021 alkaen kaupungin muutos- ja yhteistoimintamenettelyjen mukaisesti.

”Palvelujen rahoitus ja sen riittävyys vuodesta 2023 lähtien huolestuttaa meitä Helsingissä. Valtionvarainministeriön laskelmien mukaan uudistuksen myötä sote-palvelujen ja pelastustoimen järjestämiseen varatut rahat vähenevät Helsingissä nykyiseen verrattuna. Kaupungin euromääräinen verokertymä pienenee, koska valtio leikkaa kunnallisveroprosenttia ja yhteisöveroa. Tämä sekä muut rahoituksen ongelmat heikentävät kaupungin investointikykyä”, kansliapäällikkö Sami Sarvilinna toteaa.

Kuva: Virpi Velin