Etelä-Helsingin Merisatamanrannan ja Ehrenströmintien liikenteen väliaikaisjärjestelyt lopetetaan 14.8.2020. Kesäkokeilun myötä kävelijät ja pyöräilijät saivat enemmän tilaa sujuvaan liikkumiseen. Alueen yritykset ovat kuitenkin antaneet kokeilusta enemmän kritiikkiä kuin kiitosta sekä havainnointien mukaan liikkujat ovat kulkeneet kokeilualueella vakituisten liikennejärjestelyiden mukaisesti.
Katutilan poikkeusjärjestelyiden ensisijaisena tavoitteena oli turvallisen kaupunkielämän mahdollistaminen kaikille kaupunkilaisille koronaepidemian aikana – turvavälien helppo noudattaminen kävellessä, pyöräillessä sekä alueen palveluita käytettäessä. Kaivopuiston ranta valikoitui kokeilun kohteeksi asukkailta keväällä saadun yleisen palautteen vuoksi. Kokeilussa Helsinki pyrki hyödyntämään autoliikenteeltä vapautunutta tilaa myös alueiden yrittäjäpalveluita varten. Saadun palautteen sekä tutkimusten perusteella kokeilu ei kuitenkaan kokonaisuudessaan onnistunut tältä osin ja kokeilu päättyy 14. elokuuta, jolloin kaupungin rakentamispalvelu Stara noutaa kokeiluun liittyvät kalusteet ja liikennemerkit pois alueelta.
”Kokeilukulttuuri on hyvästä, ja usein kokeilu on nopein ja tehokkain tapa saada tietoa mahdollisen uudistuksen onnistumisesta. Kun palaute on suoraa ja selvää, ei ole syytä jatkaa epäonnistuneita kokeiluja tarpeettoman kauan. Jotta Helsinki voi jatkossakin olla maailman toimivin kaupunki tarvitaan ketteryyttä jatkaa tai keskeyttää kokeiluja, kun niistä voi vetää selviä johtopäätöksiä,” sanoo pormestari Jan
Vapaavuori.
Poikkeusjärjestelyistä kaupunki sai
uusia oppeja tuleviin kokeiluihin
Kaivopuiston väliaikaisten liikennejärjestelyiden suunnittelu- ja päätöksentekoprosessi paljasti kohtia, joita on hyvä kehittää tulevien, onnistuneempien kokeiluiden toteuttamiseksi. Kokeilukulttuuri ei ole vielä riittävän vakiintunut osa kaupungin liikennejärjestelyjä. Kokeiluissa järjestelyjä testataan käytännössä ja niistä opitaan jatkoa varten – esimerkiksi keltapunaiset betoniporsaat eivät välttämättä kuulu katualueelle kohdistuviin kesäkokeiluihin. Kun kokeilussa ei ole työmaamonttua, johon autolla voi vahingossa ajaa, liikenneturvallisuuden varmistamiseksi haetaan muita viihtyisän ympäristön kannalta parempia vaihtoehtoja.
”Kokeilu kannattaa sijoittaa alueelle, jossa jalankulkija- ja pyöräliikenteen määrät ovat suuria verrattuna autoliikenteen määriin. Kaivopuiston tapauksessa näin olikin, mutta silti alueen jalankulkija- ja pyöräliikennemäärät olivat vähäisiä luomaan normaalioloissa tarpeeksi kysyntää eläväiselle kaupunkiympäristölle. Alueella ei ollut luontaista arkiasioinnista ja palveluista syntyvää jalankulkija- ja pyöräilijävirtaa, vaan kyseessä oli enemmän virkistyskohde”, arvioi liikenne- ja katusuunnittelupäällikkö
Reetta Putkonen.
Alueen yrittäjät suhtautuivat kokeiluun kielteisesti
Alueella tehtyjen kyselyiden mukaan paikalliset yrittäjät yhtä ravintolayritystä lukuun ottamatta suhtautuivat kokeiluun kielteisesti. Kyselyjen mukaan kokeilu on haitannut heidän liiketoimintaansa, esimerkiksi autoilevien asiakkaiden jääminen pois heikensi myyntiä. Tämä siitäkin huolimatta, että kokeilu ei estänyt alueelle pääsyä autolla, ainoastaan läpiajo oli estetty, jolla varmistettiin kävelijöiden ja pyöräilijöiden turvallisuus kokeilun järjestelyissä.
Kerro kantasi –verkkopalveluun on voinut jättää palautetta kokeiluista niiden alkamisesta saakka. Kommenteista suurin osa oli kielteisiä ja ne kohdistuvat etenkin autoliikenteen läpiajon estoon sekä myös betoniporsaiden epämiellyttävään ulkonäköön. Noin neljäsosa palautteesta oli positiivista – melu ja saaste vähenivät, ympäristö oli lapsiystävällinen ja turvavälejä oli helppo pitää.
Alueen käyttäjiltä kiitosta turhan
huviajelun vähenemisestä ja moitteita betoniporsaista
Alueella liikkuneille tehtiin hieman yli 50 satunnaishaastattelua. Valtaosa haastatelluista suhtautui kokeiluun positiivisesti. Moni toivoi, että läpiajo estettäisiin pidemmältäkin matkalta. Erityisesti kiitosta tuli siitä, että alue on huomattavasti rauhoittunut turhasta huviajelusta. Hiljaisuus ja luonnon äänet on otettu ilolla vastaan.
Opasteiden epäselvyys nousi ongelmaksi niin palautteen kuin haastattelujenkin kautta. Myös järjestelyissä käytetyt betoniporsaat keräsivät negatiivista palautetta – vastaajien mielestä ne tekivät alueesta työmaan näköisen ja aiheuttivat sekaannusta käyttäjille.
Alueen käyttäjien satunnaisotannalla tehdyt haastattelut antoivat päinvastaisen kuvan kaupunkilaisten mielipiteistä kuin Kerro kantasi –kyselyn kommentit. Haastateltavista 83 % toivoi, että Helsinki toteuttaa jatkossakin kokeiluja katutilan lisäämiseksi kävelylle ja pyöräilylle.
Asukaspalautteen
perusteella tehtiin nopeita parannuksia järjestelyihin
Tieto toimenpiteiden onnistumisesta sekä uusista muutostarpeista on tärkeää. Kesän aikana järjestelyjä parannettiin asukkailta saadun palautteen perusteella; betoniporsaiden työmaavaikutelmaa ja esteettistä ilmettä parannettiin lisäämällä kukkaistutuksia penkkien viereen. Pyöräilyä parannettiin siirtämällä ajoradalla läpiajon estäviä betoniporsaita. Osa penkeistä ja istutuksista siirrettiin kävelykatuosuudelle näköalapaikalle.
Helsingin kaupungin järjestelyt alueella eivät kuitenkaan toimineet suunnitellun mukaisesti. Alkuperäinen tavoite lisätä tilaa jalankulkijoille ja pyöräilijöille turvavälien pitämiseksi hämärtyi tartuntatilanteen parantuessa ja järjestelyiden kohdistuessa vain yhteen paikkaan useamman sijaan. Järjestelyt toteutettiin liikenteenohjaussuunnitelman ja Staran kesällä käytössä olleiden tarvikkeiden avulla. Järjestelyiden esteettisyyteen ei varattu erikseen resursseja. Lisäksi vakituiset liikennejärjestelyt ohjasivat edelleen liikkujien käyttäytymistä alueella eivätkä väliaikaisjärjestelyt olleet palautteen tai havainnoidun käyttäytymisen mukaan kovin selkeät.
”Liikennejärjestelyissä meidän tulee infran ja turvallisuuden lisäksi huomioida myös entistä vahvemmin maisemasuunnittelu, jotta kaupunkilaiset luontaisesti käyttävät tilaa siten kuin se on tarkoitettu”, tarkentaa Reetta Putkonen.