Helsingin keskustavisio on luotu yhdessä kaupunkilaisten, sidosryhmien ja asiantuntijoiden kanssa ja se nostaa esiin alueen potentiaalia ja vahvuuksia kantakaupungin maankäytön ja liikenteen suunnittelun pohjaksi. Kaupunkiympäristölautakunta käsittelee Keskustavisiota kokouksessaan 29. syyskuuta 2020.
Keskustavisio ja siihen liittyvä vuorovaikutus tukevat alueen pitkän tähtäimen kokonaisvaltaista maankäytönsuunnittelua. Yleiskaavaa tarkentava visio tarjoaa tavoitteellisen lähtökohdan ja kokonaiskuvan kantakaupungin moninaisille hankkeille. Se koostaa ja kohdentaa päätöksenteossa jo asetettuja tavoitteita keskustaan ja kantakaupunkiin sekä nostaa esiin keskustan erityisroolia, merkitystä ja tuo taustatietoa kehittämisen tueksi.
Visio painottuu laadullisiin ja toiminnallisiin teemoihin. Yksittäisiä hankkeita tarkastellaan jatkossakin tapauskohtaisesti ja päätökset tehdään tarkempaan suunnitteluun liittyvässä päätöksenteossa.
”Tulevaisuuden kantakaupunki on yhteiseksi koettu, inspiroiva perilläolon paikka, jonka vaihtoehtojen runsaus kutsuu viihtymään ja elämää löytyy vuoden jokaiselle tunnille”, kuvaa keskustavisiotyön vetäjä, johtava arkkitehti Kerttu Kurki-Issakainen kaupunkiympäristön asemakaavoituksesta.
Mihin
Helsinki tarvitsee Keskustavisiota?
Kantakaupungin laajat kaavoitus- ja liikennesuunnitteluhankkeet sekä lukuisat pienemmät hankkeet muokkaavat kaupunkirakenteen fyysistä ja toiminnallista kokonaisuutta sekä sen painopisteitä. Uusia muutoskohteita on syytä peilata tulevaan tavoiteltavaan kokonaisuuteen. Keskustavisio on ohjaava työkalu, jonka linjauksilla varmistetaan, että keskustan maankäytön ja liikenteen suunnittelua viedään samaan kaupunkistrategian ja yleiskaavan viitoittamaan suuntaan. Visio, sen laaja vuorovaikutus sekä tietopohja muodostavat pohjan muun muassa kantakaupungin vanhojen asemakaavojen ajantasaistamistyölle. Lisäksi visiota hyödynnetään muissa alueen maankäytön hankkeissa. Ohjeellisina noudatettavat linjaukset toimivat suunnittelun lähtökohtina koskien kantakaupungin ja keskustan kortteleita sekä puisto- ja katualueita. Päätöksen keskustavisiosta tekee kaupunginhallitus.
Keskustavisiossa nostetaan esiin asetettuja tavoitteita, pitkäjänteisen suunnittelun reunaehtoja sekä edellytyksiä toimivalle ja korkealaatuiselle kaupunkirakenteelle. Visiossa kuvataan pääkaupungin ytimen valtakunnallista, seudullista ja paikallista roolia osana suunnittelua sekä elinkeinoelämän merkitystä tulevaisuuden keskustassa.
”Mitä on huomioitava, kun kaupunkisuunnittelulla halutaan edistää kasvavan kaupungin keskustan vetovoimaa ja laatua, kaikille yhteistä kestävää kaupunkiympäristöä, urbaania kaupunkiasumista sekä varmistaa työpaikkojen kasvu?”, pohtii Kurki-Issakainen.
Visiotyö pureutuu kantakaupungin kehityksen ydinkysymyksiin. Millainen on elinvoimainen ja kestävä kaupunkirakenne ja -ympäristö sekä mistä löytyy kehittämisen potentiaalia. Mikä merkitys esimerkiksi kantakaupungin arvoympäristöillä ja rakennusperinnöllä on osana kaupungin vetovoimaa ja identiteettiä niin asukkaille kuin kaupungissa vierailevillekin.
Kantakaupungin
tulevaisuutta visioitiin yhdessä
Vision pääpaino on ollut vuorovaikutuksessa keskustan toimijoiden, käyttäjien, elinkeinoelämän, asukkaiden ja asiantuntijoiden kanssa. Tarkoituksena on ollut mahdollistaa yksittäisten hankkeiden mittakaavan ylittävä keskustelu alueen tulevaisuudesta – vision vuorovaikutukseen osallistui lähes 10 000 ihmistä. Visiokeskustelujen ohessa viestittiin myös kantakaupungin erillisistä käynnissä olevista hankkeista, sillä ne muodostavat sen tulevan kokonaisuuden, johon uudet suunnitelmat sijoittuvat. Keskustavisio linjauksineen sekä vuorovaikutusaineisto toimivat ohjeellisina lähtökohtina maankäytön ja liikkumisen suunnittelulle jatkossa.
”Visio ja sen vuorovaikutus toteutettiin ennen pandemiaa. Keväällä keskustat kaikkialla hiljenivät, mutta samalla poikkeusolot nostivat entistä vahvemmin esiin kaupunkikeskustojen sosiaalisen, taloudellisen ja kulttuurisen merkityksen. Usko siihen, että keskustojen tarjoamat elämykset, palvelut ja kohtaamiset palaavat kaikkien nautittavaksi, on vahva. Kaupunkien kohtaamat historialliset kriisit eivät ole pysäyttäneet kaupungistumista. Pitkälle tähtäävä kaupunkisuunnittelu tunnistaa sen, että hitaita ja nopeita muutosvoimia tulee olemaan jatkossakin. Laadukkaan ja turvallisen urbaanin ympäristön merkitys korostuu murroksessa”, arvioi Kurki-Issakainen.
Helsingin keskustavisio
Linjauksia maankäytön ja liikenteen suunnittelulle kantakaupungissa.
Keskustavision vuorovaikutuksen kuvaus
Millainen on tulevaisuuden kantakaupunki?