Pääkaupunkiseudun kasvun ja metron uusien asemien myötä metron matkustajamäärät kasvavat. Länsimetron liikenteen käynnistyttyä matkustajamäärät ovat kasvaneet 60 miljoonasta 90 miljoonaan. Määrät lisääntyvät edelleen, kun metroliikenne Kivenlahteen alkaa. Myöskään metron itähaaran kapasiteetti ei riitä pitkälle tulevaisuuteen Helsingin rakentuessa ja maankäytön tihentyessä metron vaikutusalueella. Helmikuussa 2020 aamuruuhkassa metron kuormittunein osuus oli idässä Sörnäisten ja Hakaniemen välillä.
Metron kuljetuskapasiteetin parantamisessa ja sen aikataulussa otetaan huomioon tulevat matkustajamääräennusteet. Koronaviruspandemia on vähentänyt huomattavasti metron matkustajamääriä. Kevään 2021 aikana valmistuu matkustajamäärien kasvusta päivitetty ennuste, jossa ensimmäistä kertaa huomioidaan koronapandemian vaikutukset. On mahdollista, että matkat painottuvat tulevaisuudessa vähemmän ruuhka-aikoihin kuin ennen koronapandemiaa, mutta tästä ei ole vielä tietoa. Siksi on varauduttava myös siihen, että kysynnän kasvu poikkeaa edellisistä ennusteista, ja kapasiteettihankkeen aikataulua sovitetaan sen mukaisesti.
Vuorovälin lyhentäminen mahdollistaa
matkustajamäärän kasvun
Keskeinen metron matkustajakapasiteettia parantava keino on vuorovälin tihentäminen. Nykyinen ruuhka-ajan 2,5 minuutin vuoroväli ei ensi vuosikymmenen alussa enää riitä vastaamaan kasvavan matkustajamäärän tarpeisiin. Tällä hetkellä metrossa on tilaa 14 000 matkustajalle tunnissa yhteensä 24 junassa. Tulevaisuudessa kapasiteetin on riitettävä jopa 18 000 matkustajalle tunnissa, jolloin ajetaan yhteensä jopa 36 junaa tunnissa. Tavoitteena on, että ruuhka-ajan vuoroväli voisi olla tulevaisuudessa 100 sekuntia.
"Metron järjestelmiä on uudistettava siten, että junien vuoroväliä voidaan lyhentää. Lyhyemmät vuorovälit myös lyhentävät pysähtymisaikoja ja edelleen matkustusaikoja", sanoo HKL:n projektijohtaja Heikki Viika.
Vuorovälin lyhentäminen vaatii metron liikenteenohjausjärjestelmän uudistamista. Järjestelmä on osin vanhentunut, ja sitä uudistetaan tämän ja ensi vuosikymmenen aikana vaiheittain. Esimerkiksi metroliikenteen turvallisuutta parantava junien pakkopysäytyslaite korvataan uudella kulunvalvontajärjestelmällä. Tämä mahdollistaa vuorovälin tihentämisen jo tämän vuosikymmenen loppupuolella – tosin vuorovälin tihentämiseen tarvitaan luonnollisesti myös lisää junia.
Opastusta asemilla ja junissa
parannetaan
Hankkeen tehtävänä on tutkia myös, miten nykyisten junien tilaratkaisuja pystyttäisiin kehittämään entistä toimivammiksi. Yksi tavoitteista on, että matkustajat saataisiin ohjattua niihin vaunuihin, joissa on eniten tilaa.
"Tarkastelemme myös muita matkustajien opastamiseen liittyviä keinoja, joilla tavoitellaan junien lyhyempiä pysähtymisaikoja. Sellaisia ovat esimerkiksi matkustajavirtausten sujuvoittaminen asemilla ja opastus junissa", Viika sanoo.
Metron kapasiteettia on mahdollista lisätä myös esimerkiksi poistamalla penkkejä vaunuista, jolloin vaunuissa olisi enemmän seisoma- ja pyöränkuljetustilaa. Kaikkein vanhimmista metrojunista (M100-sarja) penkkejä poistuukin vähitellen, kun kaikki sarjan junat peruskorjataan. Avarampi eteistila vaunussa sujuvoittaa myös matkustajien siirtymistä junaan ja lyhentää siten junan pysähtymisaikaa asemalla.
Nyt suunniteltujen kapasiteetin kehittämistoimien odotetaan riittävän 2060-luvulle saakka.
Kapasiteettia parantavista toimenpiteistä on valmistunut yleissuunnitelma, joka on luettavissa HKL:n verkkosivuilla. Yleissuunnitelma esitellään HKL:n johtokunnassa 14. tammikuuta, ja tämän jälkeen HSL:n hallituksessa ja Espoon kaupunginhallituksessa.
