Terveydenhuollon ala työllistää monipuolisen kirjon ammattilaisia, joista jokaisella on tärkeä tehtävänsä. Välinehuoltajiksi valmistuvat Mikael Nordblad ja Anna Kolomiets ovat osaltaan vastuussa sairaaloiden potilasturvallisuudesta.
Mitä välinehuoltaja oikeastaan tekee? Mikael Nordblad, 36, ja Anna Kolomiets, 36, ovat huomanneet, että heidän tuleva ammattinsa aiheuttaa helposti väärinkäsityksiä. Välinehuoltajan luullaan korjaavan sairaalasänkyjä, pyörätuoleja ja muita apuvälineitä. Kaikki eivät tiedä sitäkään, että välinehuoltajat työskentelevät pääosin terveydenhuollossa.
– Meidän tehtäviimme kuuluu instrumenttien ja välineiden puhdistaminen, desinfiointi, tarkastaminen, pakkaaminen ja sterilointi, Mikael ja Anna luettelevat.
Välinehuoltajia tarvitaan sairaaloissa, terveyskeskuksissa, lääkäriasemilla, hammashoitoloissa, laboratorioissa, välinehuoltokeskuksissa ja jopa eläinklinikalla. Pääkaupunkiseudulla suurin työllistäjä on HUS.
– Vaikka alan työtilanne on tällä hetkellä heikompi, niin vaikuttaisi siltä, että eläkkeelle siirtymisten myötä paikkoja tulee pian vapautumaan, Mikael uskoo.
Hän innostui välinehuoltajan perustutkinnosta luettuaan siitä Stadin AO:n nettisivuilta. Sairaanhoitajana työskentelevä sisko kannusti hakeutumaan terveydenhuoltoalalle.
– Minulla on ennestään datanomin koulutus, mutta koska alalta ei tahtonut löytyä töitä, päädyin opiskelemaan uutta ammattia.
Annalla on ennestään merkonomin ja kiinteistönvälitysalan tutkinnot, ja hän ehti olla vuosia myös työelämässä. Kun Annan työllistänyt kiinteistöalan yritys meni konkurssiin, alanvaihto alkoi tuntua järkevältä vaihtoehdolta.
– Pohdin, mitkä olisivat mahdollisimman käytännönläheisiä ammatteja niin, ettei tekoäly pystyisi korvaamaan työntekijöitä. Juttelin kaverin kanssa, joka kertoi valmistuneensa välinehuoltajaksi ja saaneensa heti töitä.
Parhaan käsityksen välinehuoltajan käytännön työstä Anna ja Mikael ovat saaneet työssä oppimisen jaksoilla (KOS), joita on kolmen pakollisen tutkinnon osan ja kahden valinnaisen tutkinnon osan verran. KOS-jaksojen pituus ja määrä vaihtelevat tapauskohtaisesti.
– Stadin AO:sta saimme apua harjoittelupaikkojen löytämiseen. Itse olin Jorvin synnytysosastolla, Vantaalla Myyrmäen terveysasemalla ja nyt viimeksi Suomen Välinehuollossa. Sellainen tuntuma jäi, että voisi olla kiva valmistumisen jälkeen aloittaa ensin pienemmästä paikasta, Mikael pohtii.
Anna suoritti ensimmäisen KOS-jaksonsa Porvoon sairaalassa. Parhaillaan hän on työharjoittelussa HUSin Kirurgisessa sairaalassa.
– En olisi ikinä uskonut, että päädyn toimistotyöstä välinehuoltajaksi, mutta ala tuntuu todella kivalta. Tällä hetkellä minua kiinnostaisi eniten leikkaussalissa työskentely, sillä se olisi monipuolista jo instumenttien määränkin vuoksi.
Mikael on huomannut, että välinehuoltajan työssä vaaditaan huolellisuutta ja hyviä kommunikointitaitoja.
– Ja onhan se loogistakin, sillä olemme kuitenkin vastuussa potilasturvallisuudesta ja siitä, että hygieniavaatimukset toteutuvat.
Tällä hetkellä Stadin AO:n välinehuoltoalan opintoihin hakeutuu eniten maahanmuuttajataustaisia aikuisopiskelijoita. Opettajat Eija Ursin ja Anna Tikkanen kertovat, että käytännönläheinen ala sopii monelle, kunhan tietyt edellytykset täyttyvät.
– Suomen kielen taito on yksi tärkeimmistä, sillä suomi on terveydenhuoltoalalla edelleen pääkieli ja opetuskin tapahtuu suomeksi. Opiskelijat suorittavatkin meille hakiessaan kielitasotestit.
Pitkälle pärjää Eijan ja Annan mukaan myös oikealla asenteella. Motivoituneet opiskelijat oppivat nopeasti ja saavat yleensä myös hyvää palautetta työharjoittelupaikoistaan.
–Tällä alalla vaaditaan tarkkuutta ja tunnollisuutta, mutta sosiaaliset taidot ovat yhtä tärkeitä. Välinehuoltaja on kuitenkin osa moniammatillista tiimiä.
Opiskelijoiden on myös hyvä tietää, että vuorotyö kuuluu välinehuoltajan ammattiin ja siihen on kyettävä jo opiskeluaikana KOS-jaksoilla. Lisäksi terveydenhuoltoalalla on oltava tartuntalain mukaiset rokotukset ja työssä on käytettävä suojavaatteita, kuten esimerkiksi lyhythihaista jakkua ja pitkiä housuja sekä suojapäähinettä, -käsineitä, ja -laseja.
Välinehuoltajan ammatti sopii hyvin ihmiselle, jota terveydenhoitoala kiinnostaa, mutta joka saattaa kokea esimerkiksi sairaanhoitajan työn liian raskaaksi.
– Välinehuoltajan työ on merkityksellistä, sillä instrumenttien huoltaminen on potilaan hyvän hoidon perusta. Sairaalat eivät pärjäisi ilman välinehuoltajia.
Teksti ja kuvat: Sanna Wallenius
