Hyvä esimerkki mahdollisuuksiin tarttumisesta on hyvin konkreettinen. Yksikön päällikkö Sari Granö Itäisestä nuorisopalvelusta oli huomannut kaupunginosan Facebook-sivuilla tiedon siitä, että Kontulan nuorisotalon naapurin, Aapeli-baarin tilat, olivat myynnissä. Kontula on osa Mellunkylää, joka on yksi Helsingin kaupunkiuudistusalueista.
Tilaisuuteen tuli reagoida pian. Baarin toiminta lähellä nuorisotiloja toi turvattomuuden tunnetta. Osa vanhemmista ei halunnut lastensa tulevan nuorisotoimintaan mukaan, koska päihdeongelmat olivat niin selvästi näkyvillä.
Granö lähetti viestiä ja toivoi baarin tilojen hankkimista kaupungille turvallisuustekona. Paikalle ehti ensin Urheiluhallit, joten nuorisotalon ympärille saadaan suojatumpi nurkkaus ja liikunnallista toimintaa. Ostarin baarimeininkiä ei tarvitse välttämättä enää nähdä, sillä nuorisotiloihin pääsee myös Kontulan ostarin ylemmältä tasolta.
Nyt nuorisopalveluissa ideoidaan, miten nuorisotalon ja kirjaston edustalla olevaa ”omaa” aukiota voisi miettiä uusiksi. Ulkotilaa voisi laajentaa ja järjestellä niin, että siinä voisi vaikka pelata katukoripalloa tai skeitata.
– Toistaiseksi kaupunkiuudistus on näkynyt nuorten näkökulmasta vähän. Suunnitteilla on kuitenkin isoja tilahankkeita, kuten ostoskeskuksen kehittäminen sekä Laakavuoren korttelitalo.
Nuorten näkökulmasta monen vuoden kuluttua valmistuvat hankkeet ovat kaukaista tulevaisuutta. Esimerkiksi seitsemännellä luokalla olevat ovat jo kolmen vuoden kuluttua yleensä suorittaneet yläkoulunsa, yhden elämänsä virstanpylväistä.
– Heidän tulee saada elää hyvää nuoruuttaan ja mahdollisuuksia sitä varten ilman ulkoa tulevaa turvattomuuden kokemusta.
Nuorisopalvelussa Kontulassa pidetään nyt peukkuja, että kun tiloja uusitaan, nuorisotiloista ei nipistetä. Nuorilla on käytössään monipuoliset tilat kolmessa kerroksessa, joissa he voivat esimerkiksi tehdä videoita, soittaa bändissä, tehdä käsitöitä ja askarrella tai skeitata.
– En taida liioitella, jos sanon, että tilamme ovat upeimmat koko kaupungissa ehkä Kallahden nuorisotilojen lisäksi.
Kaupunkiuudistuksella imagoa parantamaan
Granön työmaana nuorisopalveluissa on koko Mellunkylän alue – Kontulan lisäksi Mellunmäki, Kivikko Kurkimäki ja Vesala – sekä Östersundom. Itä-Helsingin alueet nousevat otsikoihin usein ikävässä valossa, ja yksi näistä paikoista on Kontula ostareineen. Tikunnokassa ovat tuon tuosta myös alueen nuoret.
Granö toivoo, että kaupunkiuudistuksella pystytään vaikuttamaan imago-ongelmaan. Tätä varten tarvitaan paljon vuorovaikutusta ja verkostojen kasvattamista, uusia tutustumisia. On voitava keskustella peloista ja siitä, mikä niitä ohjaa. Ihmiset on kyettävä tuomaan yhteen asioita ratkomaan ja tekemään.
Asukkaille on kyettävä luomaan tunnetta yhteisöön kuulumisesta. On oltava kulttuuria ja tapahtumia, joissa tutustuminen ja yhteisöön pääseminen ovat luontevia.
Granön mielestä länsimainen tapa ajatella nuorten itsenäistymistä korostaa varhaista yksin pärjäämistä ja nuorten tarvetta viettää aikaa ikäistensä seurassa. Vertaissuhteet ovat nuoruudessa erityisen tärkeitä, mutta nuoret itse toivovat esimerkiksi tapahtumia järjestettäessä, että ne olisivat yhteisiä eri sukupolville. Tämä näkyy erityisesti muualta Suomeen muuttaneiden toiveissa.
Mellunkylän alueella puolella asukkaista on juuria muissa kulttuureissa, mikä on Granön mielestä otettava huomioon paitsi tapahtumien järjestämisessä, myös kaupunkiuudistusta suunniteltaessa ja tehtäessä.
Alueella on paljon vanhoja hyviä tapahtumia, mutta niiden rinnalle tarvitaan uudistamista. Hän kertoo esimerkkinä katutaidenuorten ja Symppiksen ihmisten yhteiset maalaustapahtumat. Kesän lopulla he maalaavat ostaria ympäröivien siltojen alikulkuja. Maalaaminen tuo yhteen turvallisesti erilaisista taustoista tulevia nuoria ja aikuisia.
