Kalle, 14, pitää tottuneesti mikrofonia kädessään, kun hän haastattelee mediakasvatuksen sekä äidinkielen ja kirjallisuuden opettajana toimivaa Arto Alhoa. Luokkakaveri Joel, 14, kuvaa.
Kalle ja Joel käyvät mediapainotuksen luokkaa Vuoniityn peruskoulussa Helsingissä. Kahdeksasluokkalaiset ovat tyytyväisiä valintaansa.
”Olen kiinnostunut uutisten tekemisestä ja kameran käytöstä. Kuulin mediapainotuksesta kaveriltani ja hetken mietin, että haenko sille. Onneksi päätin toimia”, Joel sanoo.
Painotetussa opetuksessa he ovat päässeet muun muassa opettelemaan haastattelutekniikkaa, tutustumaan kameran käyttöön ja päivittämään koulun sometilejä: ”Rikoin juuri koulun ennätyksen Instagram-tykkäyksissä, kun tein päivityksen, joka keräsi 170 tykkäystä”, Kalle kertoo.
Sekä Kalle että Joel uskovat päätyvänsä töihin media-alalle. Kyseessä voi olla esimerkiksi uutistoimittajan ammatti – tai työ videopelien suunnittelijana.
Lähikoulu vai painotettu opetus?
Vuoniityn peruskoulussa annetaan painotettua opetusta musiikki- ja medialuokilla. Painotettu musiikinopetus alkaa kolmannelta ja seitsemänneltä luokalta, ja mediapainotus seitsemänneltä luokalta. Painotetussa opetuksessa opiskellaan enemmän tiettyä oppiainetta tai aihealuetta.
Helsingissä painotetun opetuksen hakuvaihtoehtoja ovat digitaalinen kuvataide, ilmaisu, kuvataide, latina, liikunta, liikunta ja kotitalous, luonto ja tiede, matematiikka, matematiikka ja luonnontiede, mediakasvatus, musiikki, nykytanssi, taideilmaisu, tanssi, liike ja ilmaisu, tanssitaide, teknologiakasvatus ja viestintä.
Painotettuun opetukseen haetaan valintakokeella. Kokeet järjestetään tammi-helmikuussa, ja ne sisältävät erilaisia tehtäviä, joilla testataan oppilaan valmiuksia opiskella hakemassaan painotuksessa. Hakuaika on marras-joulukuussa, ja hakulomake täytetään Wilmassa.
Opitaan tekemällä
Opettaja Arton mukaan koulun molemmat painotukset houkuttelevat oppilaita. Erityisesti mediapainotus on kasvattanut viime vuosina suosiotaan: ”Meille tulee oppilaita lähikoulun oppilasalueen ulkopuolelta, esimerkiksi itäisestä Helsingistä”, Arto kertoo.
Oppilaan lukujärjestyksessä mediapainotus näkyy omana oppiaineenaan, jota opiskellaan kaksi tuntia viikossa. Muuten edetään normaalin opetussuunnitelman mukaan. Seitsemännellä luokalla tutustutaan monipuolisesti median tekemiseen, kuten kuvaamiseen, leikkaamiseen ja haastattelemiseen. Kahdeksannella ja yhdeksännellä luokalla oppilaat voivat syventyä niihin media-alan opintoihin, jotka kiinnostavat heitä eniten. ”Painotetun mediaopetuksen periaatteena on tekemisen kautta oppiminen. Pyrimme antamaan oppilaiden käteen työvälineet mahdollisimman pian, jotta he pääsevät tekemään omia mediasisältöjään. Lisäksi perehdymme mediakulttuurin tuntemukseen, median eettisiin kysymyksiin ja mediakriittisyyteen.”
Vierailu uutistoimitukseen
Mediapainotuksen oppilaat tekevät myös erilaisia vierailuja ja osallistuvat koulun ulkopuolisiin projekteihin. Medialuokka on ollut mukana muun muassa Yle Uutisluokka -mediakasvatushankkeessa, jossa nuoret päättävät mistä aiheista uutisia tehdään. Uutisia julkaistaan Ylen kanavilla ja koulujen verkkosivuilla. Arton mukaan mediapainotus sopii jokaiselle, joka on kiinnostunut mediasta – ja kenties työskentelystä tulevaisuudessa media-alalla: ”Tavoitteena on heti alusta saakka luoda vahva yhteistyökumppaneiden verkosto, joka tarjoaa mahdollisuuksia jatkokoulutukseen tutustumiseen.”
Valintakokeet järjestetään kuudesluokkalaisille tammi-helmikuussa. Ennakkotaitoa aiheesta ei tarvitse olla. ”Valintakokeessa ei testata esimerkiksi sitä, osaako käyttää erilaisia laitteita. Kyseessä on enemmän esimerkiksi ryhmätyötaitoja ja visuaalista hahmotuskykyä mittaavia tehtäviä. Koetta ei tarvitse jännittää.” Arto toivottaa kaikki mediapainotuksesta kiinnostuneet kuudesluokkalaiset osallistumaan valintakokeeseen: ”Olisi hienoa, että meille hakeutuisi enemmän myös maahanmuuttajataustaisia oppilaita.”
Ensi-illan jännitystä
Koulun liikuntasalissa käy kuhina. Yhdeksännen luokan musiikkipainotuksen oppilaat ovat valmistautumassa huomiseen Shrock-musikaalin ensi-iltaan. Ruut, 15, esittää prinsessan roolia: ”Olemme treenanneet koko syksyn. Nyt ensi-iltaviikolla olemme harjoitelleet aamusta iltaan.”
Myös musiikinopettaja Susanna Hallaste on tehnyt pitkiä päiviä, ja nauttinut niistä. Kyseessä on seitsemästoista musikaali, jota hän Vuoniityn peruskoulussa luotsaa: ”Musiikkilinjan yhdeksäsluokkalaisten päättötyö on aina suuri ponnistus ja ilo. Teemme itse käsikirjoituksen ja myös osan kappaleista. Roolit räätälöidään sen mukaan, että jokainen saa olla esillä haluamansa määrän.” Musiikin painotettuun opetukseen voi hakea joko kolmannelle tai seitsemännelle luokalle. Kolmannella luokalla musiikkilinjalla aloittaneet pääsevät automaattisesti jatkamaan painotettuun opetukseen myös seitsemännelle luokalle: ”Aiempaa musiikkitaustaa ei välttämättä tarvitse. Meille pääsee joka vuosi myös oppilaita, jotka eivät ole harrastaneet aiemmin musiikkia.”
Teksti: Eveliina Lauhio
