Pyöräliikenteen huomioiminen katutyösuunnittelussa on turvallisuuskysymys

Katutyösuunnittelu on tasapainoilua eri osa-alueiden välillä. Pasilan asemalla korjataan bussipysäkin kivetystä ottaen kaikki alueen liikkujat samalla huomioon.
Mässeli ja Kaupinmäki Pasilan katutyön vierustalla.

Pasilan asema-aukiolla rakennettiin bussipysäkki numero 36:n kivetystä. Työmaa-alue jäi bussi- ja ratikkakaistan, sekä pyörä- ja jalankulkijakaistojen väliin. Vilkkaalla alueella yksityiskohtainen katutyösuunnittelu vaikuttaa suoraan alueen turvallisuuteen.

Alkuperäisen suunnitelman mukaan pyöräkaista oli tarkoitus sulkea kokonaan katutyön ajaksi. Katutyöstä vastaavan YIT Suomi Oyj:n työnjohtaja Otto Mässeli halusi kuitenkin pitää pyörätien auki myös töiden aikana. Mässeli muutti alkuperäistä suunnitelmaa, jotta kaikki liikenteessä olijat pääsisivät edelleen kulkemaan omia väyliänsä pitkin.

”Kun pyöräilijät saavat polkea omaa väyläänsä, he eivät joudu ajamaan jalankulkuväylällä ja näin vältytään mahdollisilta vaaratilanteilta”, Mässeli perusteli ratkaisua.

Ratkaisu vaati erityisjärjestelyitä ja yksityiskohtaisempaa suunnittelua. Työnteko hidastui siten hieman. Aseman nelisuuntaisen risteyksen kivetyksestä uusittiin aina pieni alue kerrallaan, jotta kulkeminen risteyksessä oli koko ajan mahdollista. Tästä huolimatta Mässeli piti järjestelyä toimivana.

”Asiat on totuttu tekemään aika tietyllä tavalla, ja on inhimillistä ihmetellä uutta ratkaisua. Tämä on kuitenkin toiminut kaikin puolin hyvin. Vaikka risteys hidasti hieman työntekoa, katutyö valmistui silti ajallaan.”

Suunnittelutyö on tasapainoilua eri osa-alueiden välillä. Alueen kaikki käyttäjät tulee ottaa huomioon, samalla pysyen kuitenkin aikataulussa ja budjetissa. Ratkaisu vaati tavallista tiiviimpää yhteistyötä eri toimijoiden välillä.

Pyöräilykoordinaattori Oskari Kaupinmäki osallistui suunnitteluun ja on tyytyväinen ratkaisuun. ”Erityisen hienoa on, että suunnitelman muuttaminen lähti työnjohtajasta itsestään. Pyöräliikenteen huomioiminen katutyösuunnittelussa tulisi olla uusi normaali.”

Kaupinmäki kertoo, että Suomessa pyöräilyä koskeva ohjeistus on ollut kautta historian epäselkeää ja pyöräliikenteen suunnittelu epäjohdonmukaista. ”Ei ihme, etteivät ihmiset aina tiedä missä kuuluisi pyöräillä.”

Pyöräilyn edistämisohjelman myötä kaupunki pyrkii tekemään pyöräliikenteestä tasavertaisen kulkumuodon muiden kulkumuotojen kanssa. Vilkkailla kaduilla pyöräliikenne erotetaan autoliikenteestä, ja paikalliskaduilla pyöräkaistat jäsennetään turvallisesti ajoradan laitaan.

Muutos vaatii liikennejärjestelmän kokonaisvaltaista kehittämistä ja yhdenmukaista ohjeistusta. Tässä Helsinkiä mentoroi Kööpenhamina, joka on tunnettu selkeästä pyöräliikennejärjestelmästä. 

Mässeli toivoi vielä, että liikenteessä liikkujat hidastaisivat vauhtia katutöiden lähellä ja keskittyisivät entistä tarkemmin ympäristöön, jotta vaaratilanteita ei pääsisi syntymään.

”Tämä koskee ihan kaikkia liikenteessä olijoita.”

Kivetys valmistui 13. kesäkuuta.