Toisen asteen opiskelijat kokevat etäopiskelun heikentävän oppimista ja hyvinvointia

Toisen asteen pitkittynyt etäopiskelu on heikentänyt etenkin lukiolaisten oppimista ja hyvinvointia.
Nuori henkilö käyttää tietokonetta. Kuva: Jussi Hellsten / Helsingin kaupungin aineistopankki

Toisen asteen pitkittynyt etäopiskelu on heikentänyt etenkin lukiolaisten oppimista ja hyvinvointia. Noin 70 prosenttia lukiolaisista ja ammatillisen koulutuksen opiskelijoista kokee etäopiskelun vaikeuttaneen opintojensa etenemistä. Lukiolaisista 56 prosenttia kokee toivottomuutta ja alakuloa lähes joka päivä tai useimpina päivinä.

Helsingin kaupunki kartoitti toisen asteen opiskelijoiden oppimista ja hyvinvointia etäopiskelun aikana toukokuussa 2020 sekä helmikuussa 2021 toteutetuilla opiskelijakyselyillä kaupungin lukioissa ja Stadin ammatti- ja aikuisopistossa. Pääkaupunkiseudulla etäopiskelu on jatkunut jo vuoden lukuun ottamatta lyhyttä lähiopetusjaksoa syksyllä 2020.

Kyselyn mukaan 77 prosenttia lukiolaisista kokee oppivansa etäopiskellen lähiopetusta huonommin. Ammatillisen koulutuksen opiskelijoilla etäopiskelu on vaikeuttanut etenkin käytännön harjoittelua, joka on olennainen osa ammattiin oppimista. Opiskelijoiden on vaikeaa pitää yllä opiskelumotivaatiota etäopiskelun aikana ja koronatilanne lisää kokonaiskuormitusta.

Toisen asteen etäopiskelun pitkittyminen on lisännyt oppimisen tuen tarvetta. Vastausten perusteella moni opiskelija kokee avun pyytämisen etäopiskelussa lähiopetusta vaikeammaksi, mikä vaikeuttaa tuen oikea-aikaista toteuttamista. Opiskelijat pitävät hyödyllisenä ohjauksena ja tukena etäopetuksen selkeitä ja yhteneväisiä toimintakäytänteitä. Lukiolaiset ovat lisäksi hyötyneet oppimistehtävien määrän vähentämisestä sekä joustavista palautusajoista ja ammatillisen koulutuksen opiskelijat välttämättömän lähiopetuksen järjestämisestä etenkin ammatillisissa opinnoissa. Sekä lukiolaiset ja ammatillisen koulutuksen opiskelijat pitävät etäopiskelussa tärkeänä opetus- ja ohjaushenkilöstöltä saatua yksilöllistä ohjausta ja tukea. Henkilökunnalta saatu tuki parantaa myös oppimiskokemusta.

”Etäopiskelun aikana opiskelijoiden hyvinvointi on heikentynyt hälyttävästi. Varsinkin nuoremmille opiskelijoille opiskeluarjen sosiaaliset suhteet kuten kavereiden ja opettajien tapaaminen, ovat tärkeitä. Yksinäisyyden kokemukset ovat lisääntyneet voimakkaasti vuoden aikana lukiolaisilla ja kaiken kaikkiaan mielen hyvinvointi heikentynyt”, toteaa kasvatuksen ja koulutuksen toimialajohtaja Liisa Pohjolainen.

Lukiolaisista 56 prosenttia kokee toivottomuutta ja alakuloa lähes joka päivä tai useimpina päivinä, kun keväällä 2020 osuus oli 39 prosenttia ja kouluterveyskyselyssä vastaavan kysymyksen tulos 18 prosenttia. Ammatillisen koulutuksen opiskelijoista alakuloa ja toivottomuutta usein kokevien osuus on noin kolmannes. Usein tai jatkuvaa yksinäisyyttä kokee 38 prosenttia lukiolaisista ja 28 prosenttia ammatillisen koulutuksen opiskelijoista. Hyvinvointi ja oppiminen ovat etenkin lukiolaisilla yhteydessä toisiinsa: opiskelijat, jotka voivat huonosti, myös kokevat oppivansa heikommin ja koronatilanteen koetaan selvästi useammin vaikeuttaneen opintojen etenemistä.

Osalle opiskelijoista etäopiskelu sopii. Erityisesti aikuisopiskelijat kokevat hyötyvänsä etäopiskelusta. Lukiolaisista noin 12 prosenttia ja ammatillisen koulutuksen opiskelijoista noin 18 prosenttia pitää etäopiskelusta hyvin paljon. Osa opiskelijoista kannattaa myös etäopetuksen aikaisempaa laajempaa järjestämistä sekä digitaalisten työvälineiden hyödyntämistä opetuksessa myös koronatilanteen jälkeen. Suurin osa opiskelijoista osasi käyttää etäopiskelun ohjelmia ja sovelluksia ja vaikeuksien kokeminen oli vähentynyt vuoden aikana.

”Kun etäopiskelu kuitenkin sopii osalle opiskelijoista, saamme tästä arvokasta tietoa erilaisten opiskelumuotojen kehittämiseen myös koronan jälkeiseen aikaan. Korostan kuitenkin, että meillä on syvä huoli nuorten oppimisesta ja jaksamisesta pitkittyneen etäopiskelun vuoksi. Tuemme nuoria kaikin mahdollisin keinoin, mutta oppimisen ja hyvinvoinnin heikentymisellä voi olla pitkäkestoisia vaikutuksia nuorten elämään ”, Pohjolainen toteaa.