Lukiokoulutuksen päällikkö Tarja Aro-Kuuskoski ja opiskelijoiden hyvinvointipäällikkö Riina Ståhlberg ovat kehittäneet lukiokoulutuksen ja toisen asteen opiskeluhuollon yhteistä ajattelutapaa ja toimintamallia – toivon pedagogiikkaa. Sen ydin on hyvinvointityön viemisessä osaksi oppilaitosten arjen ja opetuksen rakenteita.
– Oivalsimme, ettemme voi vastata kasvaviin mielen hyvinvoinnin haasteisiin, opiskelijoiden ja myöhemmin työntekijöiden uupumukseen tai opiskeluhuoltopalveluiden ja sote-palveluiden kysyntään vain lisäämällä yksilöterapiaa ja raskaita palveluita, vaan meidän on kyettävä tukemaan opiskelijoitamme ennen kuin tilanteet kärjistyvät. Ymmärsimme, että kaikkein vaikuttavinta on vastata näihin haasteisiin lukioiden päivittäisistä arjen teoista ja vuorovaikutuksesta käsin, kertovat Tarja Aro-Kuuskoski ja Riina Ståhlberg.
Toivon pedagogiikka vastaa Helsingin kaupunkistrategiasta ja Koulutus 2030 -visiosta nousevaan kolmeen suureen tarpeeseen: hyvinvoinnin ja terveyden vahvistamiseen, sosiaalisten taitojen ja tunnetaitojen kehittämiseen sekä segregaation ehkäisemiseen. Helsingin kaupunki on tunnistanut opiskelijoiden arvostavan kohtaamisen ja yhteisöllisyyden keskeiseksi tekijäksi myös segregaatiohaasteiden ja niiden kerrannaisilmiöiden ennaltaehkäisyssä.
Oppimisyhteisössä jokainen on arvokas
Toivon pedagogiikka vahvistaa sellaista toimintakulttuuria ja opetuksen tapaa, jossa jokainen rehtorista opiskelijaan kohdataan arvostavasti ja huomaten toisessa oleva hyvä. Tavoitteena on vahvistaa rakenteita ja sosio-pedagogisia ratkaisuja, jotka vuoden 2024 yhteisöllisen opiskeluhuollon vaikuttavuuden arvioinnin perusteella tukevat tehokkaimmin hyvinvointia ja oppimista.
Hyvinvointia ja oppimista ei voi erottaa toisistaan: hyvinvoiva opiskelija kykenee oppimaan ja oppiva opiskelija pitää itsestään ja muista kasvavan ymmärryksen ansiosta huolta. Oppilaitoksissa tapahtuva hyvinvoinnin lisääntyminen osaltaan ehkäisee opiskeluhuoltopalveluiden ja sosiaali- ja terveysalan palveluiden kuormitusta. Hyvinvoinnin lisääntyminen oppilaitoksissa lisää opiskelijan kiinnittymistä opintoihin ja omaan oppimisyhteisöön.
Usko itseen ja tulevaisuuteen ei ole itsestäänselvyys
Lukio-opiskelijat ovat vielä nuoria ja nuoruudessa harjoitellaan hallitsemaan omia tunnereaktioita ja sietämään epämukaviakin tunteita. Haastavissa ja pettymystä tuottavissa tilanteissa aikuiset voivat osoittaa, että kaikesta on mahdollista selvitä. Toivon pedagogiikan kautta vahvistetaan opiskelijoiden resilienssiä, joka tukee opiskelukykyä, jaksamista ja tulevaisuususkoa.
– Erityisesti nuoret opiskelijamme ovat kehitysvaiheessa, jossa psyykessä tapahtuu merkittäviä muutoksia. He tarvitsevat kasvuun ja kehitykseen tukea aikuisten lisäksi vertaisiltaan, kertoo Riina Ståhlberg.
Toivon pedagogiikan tieteellinen pohja on positiivisessa psykologiassa, resilienssitutkimuksessa ja Kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin koulu (SchoolWell) -tutkimuskonsortion havainnoissa.
– Tiedämme vahvan tutkimustiedon pohjalta, että hyvinvointi, tulevaisuususko ja resilienssi rakentuvat oppilaitoksen arjessa, oppituntien vuorovaikutuksessa ja ihmissuhteissa. Esimerkiksi SchoolWell-tutkimushankkeessa on noussut esiin yhteisöllisyyden ja vertaissuhteiden merkittävä vaikutus oppimiseen ja kokonaisvaltaiseen hyvinvointiin, sanoo Tarja Aro-Kuuskoski.
– Ilman resilienssiä ei ole mahdollista edetä tai edes selviytyä epävarmuuksien maailmassa, joten opiskelijoiden on voitava vahvistaa sitä jo nuoruusiässä ennen itsenäistä elämää. Jos opiskelijamme eivät ole toiveikkaita tulevaisuutensa suhteen, kuinka työkykyisiä he voivat koskaan olla, pohtii Tarja Aro-Kuuskoski.
Yhteisön muutos lähtee johtajasta
Kun muutos halutaan osaksi koko oppilaitosyhteisöjä, sen tulee lähteä johtajista ja johtamistavasta. Näin on myös toivon pedagogiikan osalta.
– Toivon pedagogiikka vahvistaa koko työyhteisön hyvinvointia. Opiskelijoidemme jaksamisen ja turvallisuudentunteen kannalta on tärkeää, että myös aikuiset voivat hyvin ja kokevat itsensä arvostetuksi. Silloin opiskelijoidenkin arvostava kohtaaminen on helpompaa. Helsinki voi omalla esimerkillään näyttää tietä opiskelijoiden ja työyhteisön hyvinvoinnin lisääjänä ja resilienssin vahvistajana, muistuttavat Aro-Kuuskoski ja Ståhlberg.
Tarja Aro-Kuuskoski ja Riina Ståhlberg haluavat itse esimerkillään tuoda toivon ja tulevaisuususkon oppilaitosten arkeen. Hyvinvointia lisätään johtamalla muutosta yhdessä, toimimalla vastuullisesti ja lisäämällä paikallista toimijuutta.
Tervetuloa Educa-messuille 24.–25.1. kuulemaan lisää aiheesta.
Lue lisää aiheesta: Toivon pedagogiikka | Helsingin kaupunki
